Kadonnut joulustressi

Alkuviikosta oli aikamoinen joulustressi kun tiesin, että pitää olla töissä maanantaista perjantaihin. Miten sitä ehtisi joulua valmistella? Töistä tullessaan kun on ihan rättipoikkiväsynyt.

Isännällä on kuitenkin ollut vain puolitoista varattua päivää tällä viikolla. Siten olen saanut joka päivä töistä kotiutuessani ihmetellä sitä, miten paljon täällä on töissä ollessani ehtinyt tapahtua. Jouluruoat ovat ilmestyneet jääkaappiin, lattiat ja sauna pesty, lahjoja hankittuna, kuusi olohuoneessa, perunalaatikko imeltymässä, kinkku sulamassa, piparkakkutalo kasattuna, pyykit ja tiskit hoidettuina. Ällistyttävää. Eipä siinä sitten kannattanut joulua stressata kun mies on valmistellut siitä suuren osan. Ehdottomasti tämän vuoden paras joululahja, kiitos!

Äsken koristelimme kuusen, ensimmäistä kertaa pikkumiehen (2v3kk) kanssa. Ainoastaan yksi pallo meni rikki. :)

Nyt on oikeastaan jäljellä muutaman lahjan paketointi ja kinkun paisto. Ne sujunevat lepposasti punaviiniä naukkaillen.

Oikein Hyvää ja Rauhallista Joulunaikaa kaikille!
t. Keltaisen puutalon porukka

Joulun valmistelua

Tänä aamuna maa värjäytyi valkoiseksi, mutta uutisten mukaan ei tarvitse olla huolissaan - lumi kyllä ehtii sulaa perjantaihin mennessä.

Vasta tänään olen käsittänyt, että joulu on aivan ovella. Kuusta meidän ei pitänyt lainkaan hankkia, mutta tulimme kuitenkin toisiin ajatuksiin. Aatonaattona tuo nyt terassilla nököttävä puu koristellaan.

Pientä joulusiivousta on tehty, huomenna haetaan ruoat ja paketoidaan viimeiset lahjat. Perjantaina valvotaan kinkkua ja rauhoitutaan joulun viettoon. Ensimmäistä kertaa vietämme koko joulun kotona. Hauska luoda uusia perinteitä.

Nyt on pientä stressiä ilmassa - töihin kun pitää mennä vielä aatonaattona. Mutta ihan viimeistään aattona joulufiilis saa alkaa etsiytyä tänne.

Ensilumi

Itsenäisyyspäivän kunniaksi saimme sitten ensilumen tänne Etelä-Suomeen. Tätä valoisuutta onkin odotettu!

Kameran kanssa piti tietenkin heti aamusta hilpaista tallomaan jälkiä lumeen. Tällaista tarttui muistikortille.

Timjami, rosmariini ja pallotuija oikein nätteinä. Lisäksi hieman rakeita terassilaudoilla. Puolenyön raekuuro oli sen verran äänekäs, että perheen pieninkin heräsi uniltaan kamalaan meteliin. Melkein hirvitti uuden valokatteen puolesta. :)

Vannoin saavani viimeiset kukkasipulit maahan ja niin kävikin. Sunnuntaina hankittiin Plantagenista multaa, sitä kun ei oikein muualta enää löytynyt valikoimista (mitä ihmettä, menikö kuumin multasesonki jo?). Uusin kukkapenkki valmiiksi ja äkkiä sipuleita istuttamaan ennen kuin maa jäätyy. Mielenkiinnolla odottelemme nouseeko noista kauniita liljoja.

Jäätyneitä ruusuja, aivan upeita. Kuunliljat, jotka työnsivät uusia nuppuja vielä lokakuussa, eivät sitten ehtineet kukkia kunnolla. Raasut.

Eilen satanut lumi ja alkukesästä kukkinut jaloritarinkannus. Hyvää Itsenäisyyspäivää! toivottaa Keltaisen Puutalon porukka.

Vajanrakennuksen valmistelua

Viime viikolla isäntä sai sen verran valoisaa vapaa-aikaa, että hän kävi tutkimassa mitä löytyy tontin takakulmasta. Siitä, mihin vaja pystytetään ensi kesänä. Isoja kiviä, kantoja, juuria ja muuta mukavaa kammettiin rautakangella ylös.

Keväällä on tarkoitus salaojittaa tuo vajan paikka ja alkaa tehdä pilariperustusta. Toiveena on, että vaja olisi valmiina viimeistään heinäkuussa. Sitten saa klapit kuivaan ja lämpimästä varastosta kaikki kylmää kestävät rojut vajaan.

Eilen, kirpeässä pakkasaamussa, näpsäisin muutaman kuvan pihalta. Kovin kaunista, kun maa kuurassa.

Täällä jouluttaa aivan erityisen paljon tänä vuonna.

Pakkasyö

Torstain vastaisena yönä oli reilut kolme astetta pakkasta. Hetkessä loppui daalioiden kukoistus.

Pihan muut vielä kukkivat kukat eivät olleet moksiskaan miinusasteista. Persilja näyttää paremmalta kuin koskaan, vadelmapensaissa on vielä marjoja, syyshortensia puskee uusia kukkia. Marraskuun puolessa välissä ollaan - uskomatonta.

Ensilunta odotellessa...

Pimeys

Uhmasin tänään pimeyttä hääräämällä pihan uusimman kukkapenkin kimpussa. Multaa kyseiseen penkkiin uppoaa uskomattomat määrät, joten ihan vielä en päässyt viimeisiä sipuleita istuttamaan. Multa kun loppui kesken. Penkkiin tulee nyt liljoja ja keväällä sitten lisää täytettä.

Tulevana viikonloppuna on tarkoitus siivota pihalta viimeiset romut pois niin, ettei sitten keväällä lumen alta paljastu ikäviä roinakasoja.

Pihan siirtyessä talvilepoon alkavat pienet sisustusprojektit pyöriä mielessä. Talven aikana haluaisin ainakin saada tuulikaapin toimivammaksi. Isäntä saa nikkaroida sinne penkin/kenkätelineen ja mahdollisesti seinänaulakot.

Joulun odotusta

Tuntuukohan vain siltä vai tuleeko joulu joka vuosi aiemmin? Sain eilen käteeni uusimman Toivekoti ja puutarha-lehden ja sehän oli täynnä upeita joulukoteja ja adventti-ideoita. Näin keskellä syysfiiliksiä ajatus joulusta tuntuu toistaiseksi melko etäiseltä. Pitäisi vielä istuttaa muutamat kukkasipulit ja siivota pihaa ennen lumien tuloa. Toisaalta, mukillinen kuumaa glögiä pihahommien lomassa voisi maistuakin...

Syyslomalla mökkeillessä sain pienen oivalluksen - näinhän sitä voisi sitten pimän tullen valaista polun talolta pihavajalle! (Mökillä tämä juhlavalaistus tosin johtaa huussille.)

Vajalle johtavan polun varrelle voisi istuttaa kasveja, joita ledikaapeli valaisisi.

Ihmeellinen syksy

Meillä on ollut aika erikoinen syksy, kaunis ja lämmin. Huomasin, että monivuotisista osa kukkii nyt uudestaan, eli kamera käteen ja pihakierrokselle. Uusia kukkia oli ainakin laikkukirjokanukassa, hopeahärkissä, rusopajuangervossa, daaliassa, pikkutalviossa, kuunliljassa, syyshortensiassa ja yhdessä maksaruohoista. Pari orvokkia on sinnitellyt nätteinä toukokuusta asti ja neidontatar kukkii nyt hienoimmillaan. Lyhtykoiso ja helmiorapihlaja värittävät pihaa oranssillaan. Perjantain myrskyssä takapihan villiviineistä tipahtivat lähes kaikki lehdet - samalla hävisivät punaisena hohtavat väripilkut.

Patio ja valokate

Enpä ollut tullut laittaneeksi tänne kuvaa valmiista terassisista ja valokatteesta, joten alla olevasta kuvakollaasista ne löytyvät. Kuvassa myös isännän nikkaroima yrttilaatikko. Niitä tahdon lisää...

Ruusut varmasti sinnittelevät yöpakkasten tuloon asti. Ensi vuonna täytyy jakaa tuota syysasteria, siitä on tullut niin valtava.

Kukkasipuleita

Tänään huomaa kropassa, että vietin lähes koko eilisen päivän pihalla kykkien, kukkasipuleita istutellen. Enkä vain muutamaa kymmentä sipulia, vaan muutamia satoja. Onneksi multa loppui kesken istuttelun ja tuli pakollinen tauko. Pensaiden juurille upposi scillaa ja helmililjaa, takapihan perennapenkkeihin liljoja, narsisseja ja iiriksiä. Tällä viikolla, jahka saa lisää multaa haettua, on vielä tulppaanien ja laukkojen vuoro. Sitten vain toivomaan, että niistä nousisi edes muutama kukka keväällä.

Pihan siivoaminen on myös ollut projektina, minkä huomaa siitä, että varaston seinämä alkaa täyttyä kaikenlaisesta roippeesta. Tulee melkein kiire tehdä reissu kaatopaikalle, muuten roina hautautuu lumeen. Niin kävi viimekin vuonna...

Slow Food

Tänään köröttelimme Inkoon pohjoispuolelle, Mangs Gårdiin, jossa järjestetään tänä viikonloppuna SlowFood-lähiruokamarkkinat. Kävimme viimekin vuonna ja nyt oli tultava uudestaan.

Ostoskoriin tipahti vaikka ja mitä: kylmäpuristettua omenamehua ja omenoita Lohjalta, tyrnimehua, lakkahilloa, leipäjuustoa, vuohenjuustoa, Jonten kyläkaupan savupalvia ja vanhanajan kinkkumakkaraa.

Perheen pienintä kiinnosti alpakat, lampaat, traktorit ja hevoset. Isäntää taisi lämmittää vohveli ja kuppi kahvia sillä aikaa, kun itse juoksentelin kuvaamassa kaikkea kaunista.

Aivan upea paikka järjestää kyseinen tapahtuma - toivottavasti järjestetään ensikin vuonna!

Tulevia suunnitelmia

Taloa rakentaessa harmittelin sitä, että budjetti oli sen verran pieni, ettei saman tien ollut varaa tehdä pihaa valmiiksi. Näin jälkeenpäin ajateltuna on huomattavasti parempi, ettemme perustaneet puutarhaa saman tien. Harppaus kerrostalosta pihalliseen omakotitaloon oli kuitenkin melkoinen ja kiireessä olisimme mahdollisesti suunnitelleet pihan, josta emme ehkä pitäisikään. Jos taas olisimme käyttäneet pihasuunnittelijaa, emme välttämättä olisi osanneet tarpeeksi hyvin kertoa mitä pihalta haluamme, kun ei omaa puutarhaa ennen tätä ole ollut.

Tässä ajan kuluessa olen ehtinyt selata tolkuttoman määrän puutarhalehtiä, -kirjoja ja -blogeja. Niistä saa valtavasti ideoita ja inspiraatiota. Lisäksi omaan pihaan tutustuminen eri vuodenaikoina auttaa hahmottamaan, minkälaisen pihan sitä itselleen haluaa.

Mainitsin aiemmin, että ensi keväänä aloitamme pihavajan rakentamisen takapihan nurkkaan. Vajasta tulee n. 12m2, jaettuna kahteen yhtä suureen osaan. Yhdelle puolelle tulee polttopuita, toiselle pieni varastoliiteri.

Muita ensi vuoden projekteja ovat kesäkeittiön tekeminen terassin yhteyteen patiolle ja istutuspöydän rakentaminen pihavajan seinustalle. Kasvimaata olisi myös kova hinku päästä laajentamaan.


Tässä muutamia ideakuvia, lainattu "Inredningsfrun":ilta osoitteesta http://ljuvligt-hemochinredning.blogspot.com/

Kesäkeittiö

Istutuspöytä

Takapihalle, pihavajan yhteyteen haluaisin myös joskus varjoisan istuskelupaikan, vaikkapa pergolan, ja sen yhteyteen muuratun pihagrillin. Jotain tällaista, mutta hieman pienemmässä ja kevyemmässä skaalassa. Tämä hieno kuva on lainattu Punaposkelta osoitteesta http://punaposki.blogspot.com


Kasvihuonekin olisi aika hauska. Ehkäpä Kekkilän Vihervaja tai sitten itse, vanhoista ikkunalaseista, tehty. Sillä saisi kasvukautta pidennettyä ja mahdollisesti kokeiltua hieman arempia lajeja. Isäntä haluaisi oman viiniköynnöksen kasvihuoneeseen...

Syksyisiä kuvia

Kesän projekteina oli terassin kattaminen valokatteella ja pation rakentaminen. Talon tienpuoleista päätyä on myös siistitty ja joitakin uusia istutuksia lisätty. Häitä juhlittiin omassa kodissa kauniissa auringonpaisteessa heinäkuun lopulla.

Ensi keväänä on tarkoitus rakentaa puuvaja/varastoliiteri pihan perälle.

Terassin kattaminen meneillään heinäkuun alussa.

Seuraavana pation teko

Daaliat viihtyvät terassin päädyssä.

Kasvimaalta (tai siitä kohdasta, mihin joskus tulee kasvimaa) löytyi ylläriporkkana. Emme kylväneet yhtäkään porkkanaa, mutta tuollainen pikkuinen sinne kuitenkin tupsahti jostain.


Syysasteri on kasvanut melkoisesti tänä vuonna.


Leviävä rikkaruoho ja jalohortensia yrittävät piilottaa ruman kompostikehikon. Hortensia oli siis jo "ihan kuollut" kun heitin sen kompostiin, mutta virkosi ihme kyllä siellä henkiin.


Ruusut syksyn uusintakierroksella.


Tänä vuonna äitienpäivälahjaksi saatu ruusu viihtyy nyt oikein hyvin, hankalan alun jälkeen.


Villiviini värittää nätisti pihaa.


Kukkapenkki meni talvilevolle, viimeisistä kesäkukista sai vielä yhden kimpun.


Isomaksaruohon nimi on paljon kivempi ruotsiksi - kärleksört.


Talon pääty siistittynä, pieni kuisti rakennettuna.

Isäntä oli varsin ahkerana tänä kesänä, taisi häästressi painaa päälle kun jaksoi niin kovasti rakennella. Nyt kelpaakin pikku hiljaa siirtyä talvilevolle pihahommista.

Tähän lopuksi vielä toinen asia. Olen pitkään miettinyt, päivittääkö blogia vielä - rakennusurakan päätyttyä - vai antaako olla. Katsellessani vanhoja tekstejä ja kuvia tulin kuitenkin siihen tulokseen, että jatkan kirjoittamista ja kuvien lisäämistä. Sen verran kivalta tuntuu katsella ajassa taaksepäin ja miettiä, että aika paljon on kuitenkin ehtinyt tapahtua. Välillä kun nimittäin tuntuu siltä, ettei tapahdu mitään ja jos tapahtuu, niin aivan liian hitaasti.

Hääsuunnitelmia

Olipa mukava tulla katselemaan kuvia syksyltä. Tarkoituksena olisi pitää pienet häät täällä kotipihalla ja juuri tällä hetkellä, lumen vielä osittain peittäessä maan, tulee miettineeksi, miten tämän pihan ikinä saisi näyttämään kivalta heinäkuuhun mennessä. Sitä kun ei oikein tahdo muistaa, mitä missäkin kasvaa ja miltä piha näyttää kesällä. Paljon on tehtävää, mutta eiköhän sitä muutamassa kuukaudessa ehdi saada paljonkin aikaiseksi.