Syksyn kuulumisia

Taisin touhuta pihalla niin paljon alkukesästä, että loppukesällä en sitten enää hirveästi siellä tehnytkään. Loogista sinänsä, keväisin on enemmän pihahommia ja myöhemmin voi sitten ihmetellä viljelylaatikoiden, marjapensaiden ja hedelmäpuiden satoa. Nyt pihaa laitetaan talviteloille, tyhjennetään ruukkuja, täytetään komposteja ja suojataan puita ja pensaita. Parisataa kukkasipulia pitäisi myös saada maahan ja hieman siemeniä kylvää.

Tässä kuvia kesältä, olipa silloin paljon värejä:

Tänä vuonna istutimme paljon porkkanoita ja niitä saimmekin hyvin. Samoin omia
kesäkurpitsoja saimme ensimmäistä kertaa, niitä käytettiin leivän tekoon. Harsoviljely
toimi niin loistavasti alkukesästä, että uusin sen heinäkuussa kun tein uusintakylvön
(salaattia, korianteria ja pinaattia). 

Kasvimaa sai tänä vuonna hieman enemmän väriä, kun perustin sinne perennapenkin
ja ripottelin kesäkukkaruukkuja sinne tänne.

Valkoinen pioni selvisi ensimmäisestä talvestaan hienosti. 

Uusi projekti oli myös tuo ruusupapujen tuki - kaksi vanhaa joustinpatjaa vajan kulmalla.
Maissia kokeilimme ensimmäistä kertaa, mutta ne eivät ehtineet kypsyä. Ehkei
käytetty lajike oikein sovi Suomen kesään.

Joku pitää vaaleanpunaisesta...

Melkoinen raekuuro yllätti 23. elokuuta. Raparperin ja kuunliljojen lehdet saivat kyytiä.

Ennen ja jälkeen, osa 1

Selailin vanhoja kuvia koneella ja silmiini osui muutama kuva vuodelta 2010. Olimme silloin istutelleet ensimmäisiä kasveja pihalle ja niitä kuvasin tietenkin innokkaasti. Ero tähän päivään oli melko hätkähdyttävä - kuinka paljon ehtiikään tapahtua neljässä vuodessa! Ihan hyvä muistutus taas siitä, että jotain on ehditty täällä tehdä, vaikka välillä tuntuukin siltä, ettei tule lainkaan valmista. Teen pari tällaista postausta ja tässä ensimmäinen osa.

Etupihan havut kasvaneet, mutta noin muuten tuo kulmaus odottelee sitä, että
joku ehtii repiä rikkaruohoja ja hieman harventaa. Tuossa kohdassa on vissiin kallio niin
pinnassa, ettei katajilla ole tarpeeksi multatilaa.

Laikkukirjokanukka v. 2010 ja v. 2014

Kriikunanrääpäleet 2010  ja nyt. Ne eivät tuntuneet alkuun kasvavan lainkaan, melkein
jo hankkiuduimme niistä eroon. Onneksi emme kuitenkaan, sillä kasvaneet huimasti korkeutta
ja tuottavat paljon hedelmää.

Tämä nurkkaus on varmaankin muuttunut eniten viimeisen neljän vuoden aikana,
sillä tuo oli pihan viimeinen nurkkaus, jolle teimme jotain.

Tuijat ovat kasvaneet jonkin verran, mutta kiveykset muuttuneet epäsiistimmiksi kun
nurmikko levinnyt ympäriinsä.

Villiviinit ja nurmikko voivat ihan hyvin.

Perennaöverit

Viherpeukaloilla oli Villit viikot ja viimevuotiseen tapaan tilasin sieltä halpoja perennoja. En oikeastaan edes tiennyt mihin ne kaikki 39 tainta istuttaisin, mutta eilen tein suunnitelman ja toivon pääseväni huomenna istuttelemaan.

Näitä sitten eri puolille pihaa, riippuen kasvutavasta ja -paikasta.

Kiva, kun vettä on sadellut muutaman päivän välein - sadevesitynnyrit ovat täynnä ja oman aikansa voi käyttää muuhun kuin viljelylaatikoiden kasteluun. Noin muuten sää jättää toivomisen varaa. Tänään on ollut ihan älyttömän kylmä (+1 - +6) ja rakeita paukutteli pitkin pihaa. En kuitenkaan valita, sillä tuhoja ei näyttänyt syntyneen ja pohjoisemmassa on satanut tänään lunta. Ja sateen jäljiltä on ihan nättiäkin.

Pihalla on tullut väsättyä erilaisia pikkujuttuja, laitan kuvia sitä mukaa kun valmistuu. Tässä joitakin:

Terassille strömsöilin "kattokruunun", vain ketjut ja koukut tarvitsi ostaa.
Pihalla vielä pieni kasa jämälautoja, joista yritän keksiä jotain. Lyhdyt löytyivät vajasta,
olleet siellä muutaman vuoden laatikossa pölyä keräämässä.  

Tuoksuköynnöskuusama kukkii niin nätisti ja tuntuu viihtyvän uuden portin luona.

Sain lahjaksi pari laventelia ja lisäksi taimitoimituksena tuli muutama lisää.
Lemppareitani, toivottavasti kestävät meidän talven.

Morsionruusu istutettiin tänä keväänä. Tulisipa siitä oikein iso!

Akileijoja sain viime vuonna perennavaihdosta, nämäkin aika makeita kukkia.

Laikkukirjokanukka kasvaa ja kasvaa ja kasvaa...

Helmiorapihlajaan tuli niin paljon kukkia, että koko puu nuokkui.

Viime vuonna istutettu karhunvadelma viihtyy paikallaan hyvin.
Tuleekohan tänä vuonna marjoja?

Eilen leikkasin nurmikon ja lisäilin ruohosilppua viljelylaatikoiden riviväleihin. Tein niin viimekin vuonna ja taimet kasvoivat hyvin. Tänä vuonna kokeilin harsojen käyttöä helteiden aikaan ja ne harsot olivat laatikoiden päällä eiliseen asti. Hyvin toimi, pitää muistaa tehdä sama ensi vuonna. Harsojen käytöllä on monta etua: suojaa ötököiltä kun taimet pieniä, aurinko ei polta, kosteus haihtuu hitaammin, kasteluntarve vähenee ja lämmittää viileinä päivinä ja öinä.

Tilliä (kuvassa keskellä :) ) en ole koskaan saanut onnistumaan näin hyvin,
varmasti harson ansiota!

Kohta paistellaan pinaattilettuja ja tehdään feta-pinaattipiirakkaa.

Sipulien vieressä pari riviä pieniä porkkanan alkuja. Luin jostain,
että sipulia ja porkkanaa kannattaa kasvattaa vierekkäin, sillä ne karkottavat
toistensa tuholaisia.

Pieni kasvihuone

Kuten ehkä olen aiemmin maininnut, siintää haaveissa oikea kasvihuone. Nyt kun lapset ovat pieniä, pitänee turvallisuuden vuoksi valita kennolevymalli. Jos olisin kroisos ostaisin turvalasista tehdyn. Ja vanhoista ikkunoista rakennettu olisi tietty todella kaunis. Mutta taloudellisista ja käytännöllisistä syistä siitä varmaankin tulee sellainen n. 7m2 kennolevyhuone. Ainakin alkuun.

Ennen sen haaveen toteutumista täytyy pitäytyä tsi-malleissa. Isäntä oli viikonloppuna hieman kipeä, joten ihan omin kätösin sahasin ja naulailin naapurien iloksi lauantaina ja sunnuntaina. Vajan taakse tuli tällainen:

Ei se kaunis ole, mutta ajanee asian. 

Tomaatit, kurkku, basilikat ja bataatti pääsivät suojaan.

Kasvihuoneen pohjalle laitoin kattotiiliä, toivon niiden varaavan lämpöä.

Millähän muilla tavoin kasvihuonetta voisi lämmittää ilman sähköä?

Vasaran paukuttelua ja kasvien istuttelua

Tänä vuonna piti olla rakentamisvapaata, mutta toisin taitaa käydä. Mitään kovin isoa ei kuitenkaan olla tekemässä, mutta hieman kaiteita, säleikkötukia, kukkalaatikoita jne., joita voin itsekin osittain kyhäillä. Suurin juttu tulee varmaankin olemaan pergola, jos sen tänä vuonna teemme.

Sain kesäkurpitsantaimen pikkumiehen päiväkotikaverin äidiltä. Heillä kaikki
siemenet olivat itäneet ja taimia oli liikaa. Luin jostain, että kesäkurpitsa pitää lämpimästä, joten istutin sen vajan taakse lehtikompostin päälle, kattotiiliin nojailemaan. 

Koska kesäkurpitsa on vajan takana piilossa tein muistutukseksi kyltin, ettei kastelut unohdu. 

Tein vanhoista laudoista pari kukkalaatikkoa ja niihin kylvän pian papujen ja kesäkukkien siemeniä.
Saavat kiipeillä pitkin joustinpatjoja. Kiva katsoa, minkänäköinen tuosta sitten loppujen lopuksi
tulee. Isäni oli sitä mieltä, että piha alkaa pian näyttää Miina Äkkijyrkän luomukselta... 

Viime vuonna laitoin tuohon kippoon orvokkeja, enkä oikein muistanut kastella.
Uusi yritys tänä vuonna samettikukilla.

Favorit i repris. Sininen tuoli sai tänäkin vuonna murattia ja samettikukkaa kaverikseen.

Vajan taakse yritämme kyhätä pienoiskasvihuonetta tomaateille, kurkulle,
basilikoille ja bataatille. Tuon alustan päälle jonkinlainen kehikko ja kasvihuonemuovia.
Ehkäpä viritän myös jonkinlaisen kastelujärjestelmän.

Kolean tiistain piristykseksi

Kesästä saimme nauttia reilun viikon ajan ja nyt pihan kasvit ovatkin aivan eri näköisiä kuin ennen helteitä. Viljelylaatikoita on saanut ahkerasti kastella ja harsot heitimme niiden päälle, jotta haihtuminen olisi vähäisempää. Ja toisaalta hyvä nyt, kun hieman viileämpää säätä luvassa tällä viikolla.

Tässä harmaan päivän iloksi muutamia kuvia.

Terttuselja täydessä kukassa

Purppurakeijunkukka ja idänunikko

Timjamit ja ruohosipuli odottavat uuden yrttipenkin valmistumista,
tomaatti haluaisi pienen kasvihuoneen.

Kurkku "Baby Rocky" kukkii...

...kukan takana pilkistää ensimmäinen kurkku.

Kuin lunta omenapuun alla

Viime vuonna saadut akileijat kukkivat ensimmäistä kertaa.

Lähes musta petunia 

Syreenit ovat venähtäneet tänä vuonna, mutta kaikki ei vielä kuki. 

Pikkumies oli mukana taimikaupoilla, valitsi erivärisiä orvokkeja.
Itse en olisi osannut valita yhtä hyvin.

Hämähäkki hyökännyt akileijan kimppuun, näyttää kovin vanhalta.

Isäntä nikkaroi portin tuoksuköynnöskuusamille. Oikeanpuoleinen on ollut tuossa viime kesästä,
vasemmanpuoleinen kasvanut toisessa kohdassa. Saa katsoa mitä sanoo siirtämisestä.

Bataatti, kurkku ja basilikat pääsivät vajaan lämmittelemään, kun ei sitä kasvihuonetta vielä ole :)

Jos haluat helppohoitoisen puutarhan - älä tee näin

Ennen tänne muuttoa en ollut asunut omakotitalossa, eikä pihahommat juurikaan kiinnostaneet, saatika että olisin mitään sellaisia osannut tehdä. Aluksi suunnittelimme (läpällä) asfaltoivamme koko pihan, jottei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin pelata korista. Sen jälkeen saimme loistoajatuksen: tällätään nurmikkoa koko piha täyteen, niin sitten ei tarvitse tehdä muuta kuin leikata sitä kerran viikossa. Väärin meni. Nurmikko on todennäköisesti pihan työläin hoidettava. Sen viikottaisen leikkaamisen lisäksi pitää kalkita, lannoittaa, ilmata, paikkailla ja hankkiutua eroon voikukista. Jos siis haluaa joten kuten siistin nurmikon.

Haluan, että puutarhassamme on "paljon ja kaikkea", mutta pihan pitää olla minun mittakaavallani helppohoitoinen. En jaksa hifistellä (trimmata nurmikonreunuksia kynsisaksilla kuten vissiin jotkut) enkä muistaisi kantata nurmikon ja kukkapenkkien rajoja säännöllisesti, jos koskaan. En myöskään halua kitkeä loputtomia määriä rikkaruohoja.

Teimme aluksi, tietämättömyydestä johtuen, muutamia hieman hassuja valintoja, joita nyt pikku hiljaa muutamme järkevämmiksi. Tässä kuvien kera mitä tuli tehtyä ja miten "ongelmista" päästään.

Kauhean luonnollisen näköistä, kun laittaa tontilta löytyneitä luonnonkiviä nurmikon
ja jonkin muun pohjamateriaalin rajaukseksi. Halpaa ja nopeaa! Mutta. Ruohonleikkurilla ei pääse lähelle, trimmeri ei tee siistiä jälkeä. Ja nurmikko leviää kivien välistä kulkuväylille/sinne, minne sen ei ole tarkoitus mennä. Tarkoituksena poistaa luonnonkivet (tulevat käyttöön muualla) ja laittaa ehtaa nurmikonreunuskiveä tilalle.

Tässä isompia kiviä rinteen yläreunassa, ruusupensaita yläpuolella. Ruusupenkistä poistettu rikkaruohot ja päälle laitettu haketta, mutta jotenkin ne nurmiheinät vain tunkevat noistakin väleistä. Jossain vaiheessa kivet ylös, ruohot pois, katekangas alle ja kivet takaisin. Eiköhän se sillä siistimmäksi muutu.

Perennapenkki, joka rajattiin isoilla kivillä erilleen nurmikosta. Ai missä isot kivet? Sitä minäkin ihmettelen. Tuolla ne jossain juolevehnän keskellä... Piakkoin projektina penkin siistiminen ja rajaaminen mahdollisesti betonikivillä tai kattotiilillä. 

Tässä kolme ruusupensasta mukavasti rivissä. Lisähaastetta tuo ruohonleikkurilla pujottelu noiden välistä etenkin, kun vieressä on rinne/pudotus naapurin pihalle. Tänä kesänä yritän tehdä yhtenäiset istutusalueet kaikista näistä pihalla olevista "puska-alueista". Suunnitelmana selkeä rajaus, perennoja pensaiden seuraksi, katekangasta ja haketta.

Jos tälläät kukka-/viljelylaatikon keskelle nurmikkoa: poista laatikon alta nurmikko/käännä nurmikko nurinpäin/käytä katekangasta/paksusti sanomalehtiä ja kanttaa/peitä myös jonkin verran laatikon reunojen ulkopuolelle. Huomattavasti helpompaa, kun pääsee ruohonleikkurilla surauttamaan laatikon ympäriltä kun nurmikko ei ole ihan kiinni lootassa.

Tässä suikeroalpi yrittää pärjätä leskenlehdille, ei hyvin menesty. Rajaa selkeästi ja poista rikkaruohot ennen kuin istutat jotain. Tästä kohdasta pitänee vaihtaa mullat kokonaan, ei tuosta muuten siistiä saa. Tai kaivaa kallio esiin kokonaan. 

Ja tässä samantapaista kuin edellisessä, maksaruohot yrittävät pärjätä juolavehnälle. Ehkäpä tästäkin enemmän kalliota esiin.

Olen oppinut, että paljas maa ei paljaana pitkään pysy: erilaisten katteiden tai maanpeitekasvien käyttäminen helpottaa hoitoa huomattavasti. Jonkin verran rikkaruohoja tulee aina, se kuuluu asiaan. Mutta niiden määrää ja kitkemisen helppoutta voi niillä aiemmin mainituilla katteilla säädellä.

Lisäksi suosittelen ottamaan selvää, mitkä kasvit leviävät tolkuttomasti. Esim. mintut kannattaa aina istuttaa ruukkuun/sankoon (tai puoli metriä syvään kuoppaan, joka on eristetty patolevyllä, kuten meillä) ja jos jokin alue on monivuotisten juuririkkakasvien valloittama, kannattaa kyseisen alueen maa-aines vaihtaa kokonaan.

Lopuksi: jos haluat jatkossa muistaa mitä pihallesi olet istuttanut - ota kuva kasvista ja sen kasvikortista/istutusohjeesta istutuspaikalla. Meillä on joitakin rehuja, joista en lainkaan tiedä mitä ovat. Hiljalleen opiskelen uusia nimiä.

Tässä ei varmasti ollut kaikki. Teen pihamokat vol. 2-postauksen sitten, kun taas tuskailen uusia huonoja valintoja.