Yassas!

Terveiset Karpathoksen lämmöstä! Parin viikon matka oli oikein tervetullut tauko tähän hommaan. Kohde oli upea ja matka onnistui kaikin puolin loistavasti. Aurinkokin lämmitti mukavasti, elohopea lähenteli 40 astetta, mutta tuuli piti huolen siitä ettei tullut liian tukalaa. Loppumatkasta alkoi jo himoita tontille hikoilemaan, tosin fyysisestä rasituksesta, eikä rannalla löhöämisestä, johtuen. Saatiin jopa hieman pidempi loma kuin oli tarkoitus, harvalta lienee jäänyt huomaamatta tämänpäiväinen Ilta-Sanomien lööppi sairastuneesta lentokapteenista. Juu, juuri sitä konetta me odottelimme kuutisen tuntia hotellin altaalla...mutta kotimatka meni sitten kaikesta huolimatta hyvin.

Taloprojekti ei tänä aikana edistynyt muuten kuin että lähetimme sähköpostia talomyyjälle ja kyselimme pääpiirustusten perään. Saanemme ne ensi viikolla, vaikka ne piti saada jo heinäkuun alussa. Jokin väärinkäsitys mahdollisesti tullut jossain kohtaa informaatioketjua. Ehkä kuitenkin ehdimme saada rakennuslupahakemuksen siihen elokuun kokoukseen. Lisäksi saimme yllätykseksemme kuulla, että herran isä ja tämän mielitietty olivat reissumme aikana käyneet tontilla risuhommissa. Kiitos kovasti!!!

Matkalta tarttui mukaan keraamiset numerolaatat tulevan kodin oven viereen :)



Tänään kotiuduttuamme huomasimme, että läheisen tontin tulevat naapurit olivat lähettäneet meille piirustuksia katsottaviksi. Ihan kivannäköinen tönö heille tulossa. Asemapiirustuksen tai muidenkaan suunnitelmien suhteen ei ollut huomauttamista (kun eivät ole rajanaapureita vaan tien toisella puolella), joten nimmareita vain paperiin.

Huomenna mennään säiden salliessa tontille havuja ja lehtiä polttamaan ja jos moottorisaha saadaan, kaadetaan mahdollisesti jokin puu...

Sataa, sataa ropisee...

Kävimme tontilla kääntymässä, koivuhalkoihin tuli viillot (nopeuttaa kuivumista) ja risut siirtyivät kasoihin. Alkaa tilanne siellä olla sellainen että voisi kaataa taas muutaman puun. Tänään siihen ei kuitenkaan kahdestaan ryhdytty, sillä vettä tuli välillä kuin saavista. Vaihtoehtoisesti siellä olisi voinut polttaa risuja, mutta meillä oli kiire kotiin pakkaamaan joten sekin sai jäädä myöhemmäksi.

Taloprojekti on nyt pari viikkoa lomalla, sillä lähdemme huomenna Kreikan Karpathokselle rentoutumaan. Matka tuli varattua jo viime marraskuussa ennen kuin oli mitään tietoa nykytilanteesta. Harmittaa kauheasti ettei voi löhöilyn sijaan olla tontilla rehkimässä selkä hiessä paarmojen syötävänä ;)

Pääpiirustukset saapunevat tämän parin viikon aikana, eli 23.7 jälkeen taas jatketaan...mukavaa ja aurinkoista heinäkuuta kaikille!

070707

Lienee suosittu päivämäärä tämän vuoden hääparien keskuudessa...oli miten oli, tänään emme olleet tontilla kuin kolmisen tuntia. Ukkonen yllätti iltapäivällä, joten ei huvittanut seistä siellä puiden alla maalitauluna ja niin ollen köröttelimme kotiin.


Ukkospilvet lähestyivät uhkaavasti...


Saimme kuitenkin tonttia siistittyä melko hyvin, sillä mukana olivat molempien isät ja aiemmassa blogaisussa mainittu mielitietty (paljon kiitoksia kaikille!). Puupöllejä kannettiin selät vääränä, risut saivat kyytiä vesurilla ja moottorisaha lauloi. On kyllä iso ero siinä tekeekö puusavottaa kahdestaan vai porukalla. Keskiviikkona kun olimme jonkin aikaa kahdestaan tuntui ettei näy mitään edistystä missään, kun taas tänään tontin ilme muuttui ihan silmissä.

Yhtään puuta ei tänään kaadettu, mutta ehkäpä huomenna jokin niistä lähtee. Lopuksi taas tilannekuvaa, eli nyt siellä näyttää tältä:

Jälleen puuhommissa

Selvästi lomakuukausi menossa, muutamilla muillakin tonteilla riitti vilskettä. Onnistuimme myös tapaamaan mukavanoloiset uudet naapurimme tien toiselta puolelta ja sovimme alustavasti, että tulemme näyttämään rakennussuunnitelmiamme heille muutaman viikon kuluttua ja ruinaamaan nimmareita papereihin. Heidän talopakettinsa tulee ensi kesänä. Muutenkin mielenkiintoista katsoa missä tahdissa ja minkä näköisiä taloja tuonne alkaa nousta.

Joo, tänään saatiin lisää puita kaadettua ja risuja raahailtua. Herra Y ja neidin isä totesivat siinä puolilta päivin että "tää alkaa jo sujua niin hyvin että taidetaan ruveta metsureiksi". Iltapäivällä, muutaman hikisen tunnin jälkeen kuului jostain risukasan keskeltä hieman tuskainen ääni: "täytyy kyllä sanoa että ne metsurit on aika kovia tyyppejä" =)


Todistusaineistoa, puukasa on isompi kuin maanantaina!


Koiruli oli tänään koko päivän mukana tontilla, hienosti meni. Rupesi tekemään isoa kuoppaa sinne, luuli vissiin maankaivuuhommien jo alkaneen. Muurahaiset tosin kiusasivat hetkittäin, mutta auton takakontti oli onneksi lähellä, sinne pääsi tarvittaessa turvaan.


Hra Z viihtyi hyvin taukopaikalla, koska siellä oli mehevä keppi jota oli kiva mutustella (jonka tehtävänä oli oikeastaan näyttää mihin talon kulma tulee)


Puoli seitsemän kieppeillä rupesivat voimat olemaan jo niin lopussa, että aloimme pakata kamppeita ja suunnitella kotiinlähtöä. Miäs teki vielä meille vihdan, (kerrankin ihan luvallisesti omasta koivusta) ja nyt mennäänkin saunaan katsomaan kumpi vihtoo kovempaa... :)


Vihta (ei vasta)


Lauantaina taas jatkamaan puusavottaa, vielä ei ole tietoa saammeko kavereita siksi päiväksi, mutta ainakin kahdestaan mennään. Tänään kotiinlähdön aikaan tontti näytti tältä:

Puu kaatuuuuuu!!!

Tänään on vihdoin päästy tontille tekemään jotain hyödyllistä. Päivän aikana vesisade vilvoitti hetken aikaa, ukkonen onneksi kiersi meidät ja illemmalla paistoikin jo aurinko. Vaarin moottorisahaa ei saatu käyntiin (pitää viedä huoltoon), joten ostimme sitten uuden. Tai itseasiassa kävi ilmi nyt illalla, että herra Y:n isä ja tämän mielitietty sponssasivat sen meille. Kiitos aivan todella paljon, ihana yllätys! Ja kiitos siitäkin kun toitte vesitonkan meille, olimme varustautuneet turhan pienellä vesimäärällä. Ensi kerralla lähtee mukaan myös vaihtovaatteita ja laastaria, varmuuden vuoksi.

Uuden moottorisahan, pokasahan ja kirveen avulla puita kaatui vissiin kuutisen kappaletta, niitä sitten pistettiin lyhyemmiksi ja siistittiin. Tontin takanurkkaan tuli risupiste ja havupuille sekä koivuille myös omat kasansa.


Ensimmäinen puu kaatuu



Puuta pinoon


Mukana oli meitin lisäksi neidin isä ja iltapäivällä Samikin pääsi mukaan puusavottaan. Iso kiitos avusta! Kovin hienolta tuntuu, että joku ihan vapaaehtoisesti tulee tuonne meidän kanssa hääräämään.



Sami kehitteli pihakalusteita meille =D



Neidin kummitädin ja -sedän tuomat leppikset muuttivat säilytettävän männyn juureen, niiden kotina toiminut koivu kun piti kaataa


Huomenna pidetään taukoa, voi olla lihakset aika hellänä tämän päivän jälkeen. Ainakin nyt on ihan puhki...mutta tosi hyvä fiilis siitä, että sai jotain aikaiseksi. Keskiviikkona sitten uudestaan.



Tältä näytti kotiin lähtiessä, hieman valoisampaa ja avarampaa olohuoneen kohdilla...