Tänään päätin aloittaa puutarhakauden. Tai oikeastaan se alkoi jo viikonloppuna, kun ekat siemenet laitettiin itämään. Tulossa (ainakin toivottavasti) eri chilejä, tomaattia, mansikkaa, basilikaa ja riippalobeliaa. Hieman myöhemmin laitetaan muutamia muita esikasvatukseen, loput ovatkin sitten suorakylvönä kasvimaalle ja kukkapenkkeihin.
 |
| Minikasvihuone talon valoisimmalla ikkunalla, vieressä ulospääsyä odottavat Drottning Ingridit. Tänä kesänä voisin yrittää pelargonioiden pistokaslisäystä. |
Pikkuneidin mennessä päiväunille lähdin tutkimaan pihaa. Lunta on vielä aikamoisesti, mutta toivon, että viikonloppuun mennessä suurin osa on sulanut. Jänis on tehnyt tuhojaan jonkin verran ja täytyy toivoa, että kasvit siitä selviävät.
Talon eteläpuolella oleva kukkapenkki näytti ihan järkyttävältä. Kaiken rumuuden keskeltä löytyi kuitenkin iloinen yllätys: ekat sipulikukkien varret pilkistävät lumien seasta. Jänis oli käynyt popsimassa yhden varren poikki, joten pistin heti tilaukseen Käpälämäen Jäniskarkotteen. Sen pitänee jänöt loitolla.
 |
| Rumaakin rumempaa kukkapenkkiä siivotessa löytyi jotain kivaakin. |
 |
| Talon päädyssä on raksa-ajoista asti ollut ruma betonimöhkäle. Tarkoituksena oli hävittää se, mutta sitten keksimme piilottaa sen kivien sekaan siinä toivossa, että sen pintaan alkaisi kasvaa sammalta. Nyt pientä kasvustoa jo löytyy. Jos kiven pintaa vielä hieman rikkoisi ja sivelisi piimää päälle, saisi varmaankin nopeutettua kasvua. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti