Sadonkorjuuta

Ensimmäiseksi kuukauden kuva, joka kyllä otettiin oikeana päivänä 3.7.2013, mutta jonka saan vasta nyt julkaistua.

Apilat täplittävät koko nurmikon. Sadetta on toivottu jo pidempään, sillä nurmi alkaa olla aika kärsivän näköinen. Eikä näillä vesimaksuilla tulisi mieleenkään pistää sadettajaa päälle.

Heinäkuussa alkaa kiireiset sadonkorjuuajat. Hedelmät, marjat ja vihannekset kypsyvät hurjaa vauhtia ja meinaa tehdä tiukkaa ehtiä pihalle poimimaan kaikki talteen. Pakkasessa on jo monta litraa mansikoita ja vadelmia. Herukkapensaat eivät tänä vuonna tehneet suurta satoa, mutten sitä odottanutkaan. Osa pensaista on ihan uusia ja toiset vanhoja. Viime vuonna alasleikattu vanha mustaherukkapensas tuotti tänä vuonna eniten marjoja. Taidanpa seuraavaksi leikata alas sen kaverin, sillä siinä herukkakoi tjsp. teki tuhojaan tänä vuonna.

Kaikki porkkanat on jo syöty ja suurin osa marjoista pakkasessa. Vadelmaa tulee vielä reilusti lisää. Perunat alkavat olla sopivan kokoisia, joten niitä nostellaan tarpeen mukaan. Sipulitkin alkavat pian olla valmiit. Viimeisinä korjataan punajuuret, tomaatit ja chilit. Punajuuria emme ole aiemmin kokeilleet, eikä niiden menestymisestä vielä ole tietoa.

Keskellä ylärivissä kukkiva chili 'Bolivian Rainbow' ja sen alapuolella kirsikkatomaatit kypsymässä. 

Sadonkorjuun lisäksi on kivointa keksiä, mitä kaikkea noista kerätyistä rehuista voisi tehdä. Muutama viikko sitten kokeilin tehdä elämäni ensimmäiset pinaattiletut. Sen verran hyvän reseptin löysin, että niitä tehdään viikonloppuna uudestaan. Vadelmia laitoin muffinseihin ja isäntä piti niistä melkoisesti, vaikkei kovinkaan makean perään ole. Niitäkin täytyy tehdä jossain vaiheessa uusi pellillinen.

Salaatteja tehdään ensi viikolla varmasti urakalla, sillä niillä alkaa viimeiset käyttöhetket olla käsillä. Kohta maku muuttuu turhan kitkeräksi.

Liljat, ruusut ja unikot kukkivat tällä hetkellä hienosti. Daalioita vielä odotellaan. 

Olen jonkin aikaa haaveillut siitä, että jaksaisin itse leipoa leipämme. Taikinan tahmaisuus ja vaivaaminen tuntuu vain jotenkin niin isolta hommalta, etten siihen kovinkaan usein ole ryhtynyt. Viime viikolla lähdin kuitenkin lasten kanssa entisen työkaverini luokse maatilalle ja siellä sattumoisin leivät leivottiin itse. Siinä ne valmistuivat kaiken muun tohinan ohella, ilman sen suurempaa numeroa. (Silloin kun itse joskus harvoin olen saanut leivän aikaiseksi on tehnyt mieli kertoa siitä suuresta urotyöstä koko maailmalle.)

Sitten naapuri sattui vinkkaamaan hyvän, jo muutaman vuoden vanhan, ohjeen. Sitä kokeiltiin ja se osoittautui niin hyväksi ja helpoksi, että varmasti alkaa omia leipiä valmistua tässä huushollissa hieman useammin. Leivän juju on siinä, ettei sitä vaivata ollenkaan, mutta taikinan annetaan kohota 12-16h huoneenlämmössä ja lopuksi se paistetaan valurautapadassa. Ohje löytyy googlaamalla "leipä valurautapadassa" tai "no-knead bread". Vaatii aikaa, mutta on tosi helppo, kun taikinalle ei tarvitse tehdä juuri mitään. Ja pieni vinkki muuten, älä laita sinne 250-asteiseen uuniin valurautapadan lasikantta, jossa muovinuppi. Paitsi jos haluat päästä siitä nupista eroon.

Kuin Stockan leipomosta konsanaan. Täysin valurautapadan ansiota.

Pihan ensimmäinen pioni

Meillä oli vieraita kylässä keskiviikkona ja he toivat tuliaisiksi pihan ensimmäisen pionin. Olin ajatellut alkaa keräillä niitä pikkuhiljaa, ystävä oli selvästi lukenut ajatukseni!

Aikaisempaa kokemusta pioneista ei ole, joten googlettaminen tuli taas avuksi. Pionit pitävät auringosta, mutteivät siedä seisovaa vettä, joten istutin uuden tulokkaan ruusujen viereen. Siinä pitäisi olla juuri sopiva paikka. Laitoin vielä hieman hiekkaa mullan päälle, sitä kun suositeltiin.

Karpaattienkellot kukkivat, samoin malvat (alin kuva malvoista on otettu klo 23, joten laatu hieman heikko kun puhelimella kuvaa). Kuvaan pääsi myös pihan ensimmäinen pioni.

Pionin vieressä ovat ruusut availleet nuppujaan. Sommerwindin avautumista vielä odotellaan, mutta muut kukkivat jo.

Vasemmalla "Leonardo da Vinci", yläoikealla "äitienpäiväruusu" (oikea nimi ei tiedossa) ja alaoikealla uusi tornionlaaksonruusu. 

Omenasato jää tänä vuonna jostain syystä heikoksi, vaikka puut kukkivatkin komeasti. Oikealla kuva viime vuonna istutetusta loistojasmikkeesta, jonka kimpussa yökiitäjä hyöri.

Itsepäinen kanto

Menneellä viikolla tuli roikuttua lapionvarressa hieman enemmänkin, sillä torstaina sain odotetun taimilähetyksen. Piti istuttaa ruusuja ja iso kasa perennoja. Ruusut menivät näkösuojaksi rajalle, perennat takapihalle pariin eri paikkaan.

Takapihan ison kiven ympärille tein perennapenkin. Penkkiin pääsi taimitoimituksessa tulleita kivoja ylläreitä + akileija, minttu ja syysleimu. Meni hieman myöhään muutamana iltana kun pääsi tuota tekemään vasta lasten nukkumaanmenon jälkeen. Tämäkin kuva otettu klo 23.15.

Tuo kiven ympärillä oleva kukkapenkki varmasti kasvaa jossain vaiheessa leveyttä, mutta tällä hetkellä sen on oltava tuon kokoinen, sillä eräs kohta 4v. tykkää kiipeillä kivelle ja hyppiä alas sieltä.

Hopeahärkki, helmiorapihlaja, sammalleimu ja herttavuorenkilven vieressä jokin nätti liila, jonka nimeä en tiedä. Naapurilta viime vuonna sain, muttei hänkään tiennyt nimeä.

Kaikki istutetut perunat ovat päässeet maanpinnalle. Karviaismarjoja näyttäisi tulevan reilusti. Taidan olla ainoa tässä perheessä, joka niistä pitää. Kasvimaan laajentamisen tiellä on pieni este, tuo melko jyhkeä kanto. Mutta kyllä se vielä antaa periksi ja irtoaa.

Timjami, ruohosipuli ja paaaljon mansikoita tulossa. Pitää muistaa laittaa verkko mansikkamaan päälle.

Jälleen kissanminttu kuvassa, siperianunikko (yksi perennaylläreistä) ja verikurjenpolvi, joka kasvaa niin korkeaksi, että pitää tukea.

Sadetta kovasti toivoisin, sillä täällä ei ole satanut kunnolla viikkoihin. Nurmikko on kohta enemmän ruskea kuin vihreä.

Kesäkeittiön suunnittelua ja kasvien istuttelua

Tähän alkuun tulee heti kuukauden kuva. Paljon on vihreämpää kuin kuukausi sitten.

Takapiha 3.6.2013

Olikohan se viime vai toissa vuonna kun aloin haaveilla kesäkeittiöstä? Nyt otettiin askel lähemmäksi sitä haavetta, kun kävin viikonloppuna hakemassa vanhan tiskiallastason tuosta kivenheiton päästä. Hinta 20e, löytyi Torista. Tarkoituksena kyhätä tuolle sopivan korkuiset jalat ja jokin alahylly, ripustaa vesisanko yläpuolelle ja laittaa grilli sitten kylkeen kiinni. Siinä sitten passaa kokkailla ulkosalla. Ideoita on googlailtu, mutta vielä pitää hieman tutkimustyötä tehdä, ennen kuin isäntä saa ryhtyä tason kimppuun.

Yksi tulevan kesäkeittiön osista

Tänään pistin keltasipuleita maahan. Hurjan myöhään, muttei mahda mitään. Viikonloppuna saimme tehtyä uuden istutuslaatikon ovenkarmeista ja nyt siihen meni sitten parikymmentä sipulia. Raparterin siemenet ovat tämän yön liotuksessa ja pääsevät huomenna samaan laatikkoon. Samoin herneet ovat itämässä, nekin menevät maahan ihan lähipäivinä, varmaankin jo huomenna.

Istutuslaatikko ovenkarmeista. Paksu kerros sanomalehtiä (myös alareunojen alta ulkopuolelle) ja muutama säkki multaa. Kunhan saamme kompostointia tehostettua vähenee ostomullan tarve, onneksi.

Kukkiva raparperi ja maasta pilkistävä peruna

Tänä vuonna muutamat pihan kasveista kukkivat ensimmäistä kertaa: se aiemmin mainittu jättimelba, toinen kriikunapuista, syreenipensaat ja tuo raparperi. Ei kuitenkaan saanut raparperi kauan kukkia, sillä katkaisin tuon kukkavarren heti kuvan ottamisen jälkeen.

Minttu oli valtaamassa koko yrttilaatikon, joten se kaivettiin ylös ja siirrettiin muualle. Isäntä kaivoi sille syvän kuopan ja laittoi patolevyä kuopan reunoille. Pääseeköhän se vielä tuostakin leviämään? Nyt pitäisi vain onnistua hävittämään kaikki mintunrippeet yrttilaatikosta.

Kuunliljat ovat tässä vaiheessa tosi nättejä. Pian ne rehottavat niin, että tulevat tuohon polulle asti. Keskellä sammalleimu.

Pikapika-kohopenkki karhunvatukoille, ukkolaukka ja kissanminttua

Tänään illalla kävin Marttojen kokouksessa (?!?). En oikein usko sitä itsekään. No, ei ollut kovinkaan vaikea sinne houkutella, sillä illan aiheena oli perennanvaihto. En ottanut mitään perennoja mukaan, sillä en keksinyt mitään, mistä olisi voinut vielä ottaa. Enkä myöskään ajatellut, että sieltä tarttuisi mitään mukaan. Kenellekään ei kuitenkaan kelvannut akileija eikä karhunvatukka, joten ne sitten ostin 50 sentillä.

Kotiin tultuani ja lasten mentyä nukkumaan piti vielä sitten istutuspuuhiin ryhtyä. Karhunvatukoiden sijoitus oli hieman haasteellinen, sillä halusin ne kasvimaan lähelle. Siinä kohdassa mihin niitä aiottiin laittaa on kallio melko pinnassa, mutta kauan ei voinut pähkäillä, sillä vatukat halusivat jo uuteen multaan ja vettä päälle. Siten kyhäsin niille pikaisesti kohopenkin materiaaleista, joita siinä vieressä sattui lojumaan. Ne täytyy vaihtaa äkkiä kivemman näköisiin. Akileija pääsi takapihan ison kiven juureen.

Viherpeukaloilla on nyt Villit viikot ja tilasin sieltä äsken perennoja (18kpl mix-astiataimia ja neljä syysleimua) ja pensaita (hansaruusu, tornionlaaksonruusu ja loistojasmike) halvalla. Pian pääsee siis taas uusiin istutuspuuhiin.

Kesää odotellessa

Tyhjensin kameran ja löysin muutamia kesäisiä kuvia, joita katsellessa voi hetkeksi unohtaa ulkona paukkuvan pakkasen.

Rupsahtaneet ruusut saavat muutaman lisäpäivän lasimaljassa.

Löytö Billnäsin Secret Gardenista, oli pakko saada.

Työkaverin tekemä ihana heinähattu pääsee taas keväällä ulos.

Tämän verran pottuja saimme omalta maalta. Tänä kesänä uudestaan.

Kimalaiset rrrakastavat daalioita.

Tällaisen kesäkukkasekoituksen voisi taas laittaa pation viereiseen laatikkoon.

Heinäkuisia kuvia

Vajanrakennusprojekti on edistynyt mukavasti. Yhtenä viikonloppuna isännän sisko miehineen oli käymässä, silloin vajaan ilmestyi lattia ja seinien rungot. Pienen lomareissun jälkeen alkoi kattotuolien rakentaminen. Appiukko tuli myös auttelemaan ja nyt tuolla onkin jo ulkoseinät paneloituina. Isäntä rakentelee tällä hetkellä vajan ovia ja itse toivoisin pääseväni myöhemmin tänään väliseinää laudoittamaan.

Viime viikolla näytti tältä, nyt tosiaan jo kaikki seinät paneloitu.

Pihan rehuista on tietenkin myös napsittu kuvia, tässäpä muutamia.

Liljat kukkivat nyt upeasti, samoin syyshortensia, daaliat, kurkkuyrtti ja oregano. Kimalaiset muuten rakastavat tuota oreganoa niin, että melkein tuupertuvat sinne kukkien keskelle...

Sormustinkukat tiputtivat jo terälehtensä, mutta ne olivat kukkiessaan niin upeita, että niistä oli otettava monta kuvaa.

Ritarinkannukset, ruusut, ruiskaunokit, pelakuut ja karpaattienkellot hienoina. Tädiltä saatu ruusu "Astrid Lindgren" (ylinnä keskellä) on aivan upea.

Perunat kukkivat jokin aika sitten, eli kohta saattaa saada pottuja. Tomaatit kukkivat ja kasvattavat pikkutomaatteja. Saa nähdä, ehtivätkö kypsyä vai jäävätkö vihreiksi.

Marjoja saa tällä hetkellä mukavasti. Kuukausimansikoita, mustaherukoita, vadelmia ja mustikoita voi nyt hakea joka päivä. Karviaiset kypsynevät syömäkuntoon ihan pian. Omenoita ja luumuja saa vielä hieman odotella.

Alla pikkumiehen (kohta 3v.) räpsimiä kuvia. Sen verran erilaisia kuvakulmia kuin itsellä, että oli tännekin muutama laitettava.

Kasvimaalla ja kukkapenkeissä

Muutamia kuvia pihalta, kesäkuun puolenvälin jälkeen otettuja.

Kesäkukkia ja kaksivuotisia.

Ostin keväällä elämäni ensimmäiset pelargonit, Mårbacka "Drottning Ingrid". Niille pitäisi keksiä sopiva talvisäilytyspaikka, saattaisivat selvitä ensi vuoteenkin. Kuvassa ylinnä näkyvät sormustinkukat olivat pitkään mysteeri. Viskasin viime kesänä takapihan kukkapenkkiin kolme tai neljä eri siemenpussia. Niistä kissanmintut lähtivät hienosti kasvuun. Niiden lisäksi tuli ihan tosi paljon jotain "lehtikimppuja", näytti melkein salaatilta. Heitettyäni tyhjät siemenpussit roskiin, en tietenkään voinut enää tarkistaa, mitä olin kylvänyt. Tänä keväänä salaattikimput lähtivät taas kasvuun ja viikko sitten sain selville, että olin kylvänyt siihen kohtaan sormustinkukkaa. Kaksivuotisia ovat, myrkyllisiä, mutta niin kauniita. Toivottavasti ne kylväytyisivät itsestään ja ilmestyisivät uudestaan ensi vuonnakin

Hieman hyötyviljelyksiä.

Tänä vuonna olen kokeillut kylvää eri kasviksia ja yrttejä siemenestä. Isäntä nikkaroi kolmannen istutuslaatikon, jossa nyt kasvamassa salaattisipulia, lehtisalaattia, porkkanaa, tilliä jne. Laatikkoon piti oikeastaan laittaa istukassipuleita, mutta niiden kadottua varaston uumeniin, piti turvautua siemenkylvöihin.

Muutamia perennoja. Kuunliljat rehottavat hurjasti, niitä pitänee jakaa viimeistään parin vuoden päästä.

Lisää perennoja. Oikealla alhaalla helmiorapihlajan kukkia, tällä hetkellä ovat tosin muuttuneet vaaleanpunaisiksi.

Terassiviljelyksiä - tomaattia ja mansikkaa.