Grillikausi avattu

Viikonloppuna aurinko paisteli niin lämpimästi takapihalle, että isäntä kaivoi nuotiogrillin esiin ja paistoi meille makkarat. Herkkua! Kai siinä samalla oli ajatuksena saada lunta sulatettua patiolta kun piti grillille kolo kaivaa. Isäntää taitaa kevätyttää, sillä oli eilen hyvää vauhtia menossa suolapurkin kanssa pihalle lumia sulattelemaan.

Itse odotan vähintään yhtä paljon lumien sulamista, kovasti tekisi mieli siivoilla kukkapenkkejä ja nähdä kuinka moni kukkasipuli on syöty talven aikana.

Pihalla ei tällä hetkellä oikein ole muuta ihmeteltävää kuin lumen paljous, "talventörröttäjät" ja auringon aikaansamat hienot varjot...

Meillä oli oikein terveellinen sunnuntaimenyy kun grillimakkaroiden jälkiruoaksi oli omenapiirakkaa. Oli muuten tosi hyvä ohje, Kotikokki-sovelluksen kautta löytyi. Alkuperäinen, pohjankan julkaisema resepti löytyy täältä.

Kaurainen omppupiirakka

Laitanpa ihan hitusen muunnellun ohjeen tähän, jos joku haluaa tehdä samanlaisen:

• 200g margariinia/voita
• 1,5 dl sokeria
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1 muna
• 0,75 dl maitoa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl vanilja-/vanilliinisokeria
• 3-4 omenaa
• kanelia ja sokeria
• 1 dl kaurahiutaleita

1. Sulata rasva.
2. Sekoita kulhossa sokerin kanssa.
3. Lisää vehnäjauhot hiljalleen sekoittaen. Ota sivuun kahvikupillinen taikinaa; se ripotellaan valmiin piirakan päälle.
4. Lisää taikinakulhoon muna, maito, leivinjauhe ja vaniljasokeri. Sekoita kovaa tasaiseksi. Taikina on valuvaa tässä vaiheessa, ei pysy vuoan reunoilla.
5. Kaada taikina voideltiin tavalliseen piirakkavuokaan ja lado omenaviipaleet päälle. 
6. Ripottele pinnalle kanelia ja sokeria.
7. Sekoita kaurahiutaleet alussa sivuun otetun taikinan joukkoon ja ripottele seos lopuksi piirakan päälle.
8. Paista 200 asteessa n. 30 min.
9. Tarjoile vaniljakastikkeen tai vaniljajäätelön kera.

Kimallusta ja muffinseja

Pikkumies 3,5v. katseli aamulla ikkunasta aurinkoiselle pihalle ja totesi, että siellä kimaltaa ja iso kivikin kimaltaa. Niinhän se teki. Hieno ulkoiluntäyteinen päivä takana - ihan älytöntä miten paljon auringonpaiste voi piristää.

Leivoimme myös ihan perinteisiä suklaamuffinseja, "Mörkylimuffinseja", kuten poika ne nimesi. Niihin sattui löytymään ainekset. Olen kaipaillut sellaista nettisivua tai sovellusta, johon voisi syöttää kaapeista löytyvien ainesten nimet ja sovellus/sivu kertoisi, mitä niistä aineksista pystyy kokkaamaan. Onkohan sellaista olemassa?

Ei kuppikakku, whoopie eikä kakkutikkari, vaan ihan perusmuffinsi. Nam.

Pelakuut

Ostin viime keväänä neljä Mårbacka Ingrid-pelargonia ja ajattelin niiden olevan yksivuotiset. Meillä kun ei ole sopivaa talvisäilytyspaikkaa - ei viileää varastoa eikä kellaria. Syksyllä jo melkein nakkasin pelakuut roskiin, mutta päätinkin kokeilla jos ne selviäisivät talvesta tuolla meidän tuulikaapissa. Siellä on hieman hämärämpää ja viileämpää, joten ehkäpä ne saisivat talvileponsa. Kastelin niitä kerran tässä talvella ja nyt sitten otin ne hyllyltä alas ja putsasin kuolleet lehdet ja kukat pois. Sieltä seasta paljastuikin uusia lehtiä ja nuppuja :) Eli toistaiseksi näyttää siltä, että nämä neljä selvisivät.

Kevätyttää ihan älyttömästi. Tänään aurinko on sulattanut lumia ihan mukavasti. Pitäisi varmaankin hankkia taimimultaa ja laittaa siemeniä itämään. Pikkuneiti 7vkoa ja isoveljensä ovat vain jotenkin onnistuneet pitämään kiireisenä...

Näpertelyä

Anoppi toi meille pyynnöstä kaappiensa kätköistä juomalaseja, ne kun tuntuvat olevan katoava luonnonvara tässä huushollissa (sirpaleet tietävät onnea, eikö?). Laseja tuli kuitenkin sen verran, etteivät kaikki oikein mahdu lasikaappiin. Niinpä päätin muuntaa muutamat ei-pinottavat lasit tuikkukupeiksi. Lasien pohjalla on hiekkaa pojan hiekkalaatikosta. Ensin se laatikko piti kaivaa esiin metrisen hangen alta ja sen jälkeen "sulattaa hiekkaa" kuumalla vedellä. Jos jotain oikein kovasti haluaa, niin kyllä sen saa.

Tavis juomalasi...

...onkin tuikkukuppi.

Takatalvi, tai jokin sellainen

Tässä jo optimistisena kuvittelin, että nyt se kevät tulee maaliskuun, ensimmäisen kevätkuukauden, alkamisen myötä. Niin lämmintä ja hienoa oli viikon ajan. Viikonloppuna alkoi kuitenkin sataa mannaa taivaan täydeltä ja eilen sai sitten polvia myöten tarpoa hangessa postilaatikolle. Lumitöitä riitti pojille ihan kiitettävästi.

Päätin ottaa yhden kuvan kerran kuussa vuoden ajan. Kuva otetaan kuun samana päivänä ja samasta paikasta. Kun 12 kuvaa on kasassa, teen kollaasin, josta näkyy vuodenajan vaihtelut hyvin. Alla ensimmäinen otos:

Takapiha 3. maaliskuuta.