Isäntä oli suunnitellut menevänsä tänään katolle tiputtamaan lumia, eikä se itsestäni mitenkään mukavalta ajatukselta tuntunut. Uutisissakin kun ollut nyt paljon juttua kaikista kattokiipeilijöiden tapaturmista... No, eipä sitten tarvinnut mennä katolle, sillä lumet tulivat ihan itsestään alas. Aamupäivällä pohjoisen puolelta ja iltapäivällä etelän. Voi sanoa, että melko hurjan kuuloista oli. Ensin pamahdus (lumen "lähtölaukaus") ja sitten kovaa kohinaa kattotiiliä vasten. Nyt talo onkin sitten lumimuurien peitossa. Kevätsipuleita pääsemme ihastelemaan ehkä elokuussa.
:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti