Lasten piha

Pihallamme leikkii omien lasten lisäksi lähes päivittäin muitakin naapuruston lapsia. Leikkejä on hauska seurata samalla kun tekee pihahommia. Jotta lapset haluaisivat leikkiä täällä, on heille varattu ihan oma "leikkinurkkaus" tontin kulmasta. Ja siis koko pihallahan saa tietty leikkiä (paitsi kukkapenkeissä ja viljelylaatikoissa :D ), mutta vajan edusta on lasten ihan oma paikka. Tässä on siis myös oma lehmä ojassa: jos lasten kaverit tulevat meidän pihaan leikkimään, voimme tehdä samalla jotain hyödyllistä pihalla. Jos neiti 2,5v. haluaa mennä jonkun toisen pihalle leikkimään, ei pihahommia voi tehdä, paitsi naapurin pihalla...

Parasta on kun molemmilla lapsilla on omat kaverit, tai useampi kaveri, täällä päivää viettämässä. Välillä pidetään juoma- ja välipalataukoja, sitten taas leikit jatkuvat. En kyllä ihan ymmärrä, miten lapset jaksavat leikkiä melkein kellon ympäri. Toisaalta, kyllä sitä itsekin silloin joskus halusi vain olla kavereiden kanssa aamusta iltaan.

Lasten oma kulma on terassilta katsottuna tämännäköinen:

Kohta kuusvee tekee temppuja trampalla.

Ja vajan portailta katsottuna näyttää tältä:

Suunnittelimme aluksi oikeaa leikkimökkiä, mutta koska pikkuneiti rakastaa
tällä hetkellä mutaleikkejä, oli tällainen "monitoimikauppa" parempi ratkaisu. 

"Kauppa" on ehdottomasti enemmän käytössä pikkusiskon ja hänen kaveriensa leikeissä, ja nyt isoveli toivoikin itselleen ja kavereilleen majaa. Sellainen mahtuisi vajan päätyyn. Metrin leveä, pari metriä pitkä ja ehkä 1,5m. korkea. Yhdessä päädyssä pitää kuulemma olla ikkuna ja toisessa ovi. Katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi.

Sopiva paikka majalle. 

Osa leluista on muuttanut kesäksi ulos, sillä siellähän ne leikit kesällä tapahtuvat.

Koristekivet muuttuivat kananmuniksi kauppaan ja pihalla kulkiessa voi törmätä vaikkapa
tulta syöksevään lohikäärmeeseen. Sitä alkaa itsekin nähdä asioita uudella tavalla
ja keksiä uusia juttuja, kun lapset näyttävät mitä se mielikuvitus oikeasti voikaan olla.

Kasvihuoneen metsästys päättynyt

Vielä ei kasvihuonetta ole ostettu, mutta nyt löytyi meille sopiva. Aiemmin katselin Hallsin Magnum 108:a (8,3 m2), mutta se tuntui hitusen liian isolta siihen kohtaan, mihin sitä kaavaillaan. Bauhausissa osui silmiin toimivan oloinen Season Standard Duo (6,2 m2) ja netistä, Tulikulman sivuilta, löytyi isompi malli (7,7 m2). Lisätietoja kyseisestä kasvihuoneesta täältä.

Vihreärunkoinen Season Standard Duo 7,7m2
Kuva saatu käyttöön Finnflames/Tulikulman luvalla 

Tässä Bauhausin 6,2m2-malli. Meille hieman liian pieni, sillä luin joskus
jostain, että pitää aina valita hieman suurempi kasvihuone, kuin mitä luulee tarvitsevansa.
Lisäksi isommassa kasvihuoneessa lämpötila pysyy tasaisempana (vaikka tuskinpa sillä
suurta eroa on näiden kahden mallin välillä, sen verran pieni kokoero).

  

Sadevesikourut molemmin puolin, saa tynnyrit suoraan kasvimaalle.

Tässä on kasvihuoneen kokoinen paikka. Viljelylaatikot siirtyvät toiseen kohtaan.
Kasvihuone on kooltaan L 250cm, P 310cm, K 193cm ja sellainen mahtuu tuohon loistavasti.

Keltainen Puutalo Facebookissa

Muutama viikko sitten tajusin, etten ole blogannut sitten kevättalven. Pihalla on kuitenkin tullut tehtyä kaikenlaista, mutten vain ole ehtinyt siitä tänne kirjoittaa. Sinänsä harmi, sillä katselin äsken vuoden-parin takaisia postauksia ja onhan se tosi kiva nähdä miltä aiemmin näytti ja verrata tähän hetkeen. Yhdeksi ratkaisuksi keksin sen, että Keltainen Puutalo voisi tästedes olla myös Facebookissa. Jatkan blogailua yhtä säännöllisen epäsäännöllisesti kuin tähänkin asti, mutta FB-sivulle laitan päivityksiä ehkä hieman useammin. Sujuu niin helposti kuvan ja lyhyen tekstipätkän julkaiseminen FB:ssä. Sivu löytyy täältä: https://www.facebook.com/keltainenpuutalo jos haluat käydä tykkäämässä.

Kesä on tullut tänä vuonna todella myöhään ja jäimme istutushommissa hieman jälkeen. Eipä se kuitenkaan haitanne mitään, sillä täällä 1b-vyöhykkeellä meren tuntumassa syksyt jatkuvat melko lämpiminä melko pitkään. Tässä kuvia ja tarinaa kevään ja alkukesän puuhista:

Kasvimaa saa vihdoin aidan. Isäntä kyllästi tolppia terva-pellavaöljyseoksella -
halpaa ja ekologista kun meillä oli kyllästämätöntä puutavaraa entuudestaan.
Nurmikkoa emme jaksaneet lähteä kaivamaan pois kasvimaan käytäviltä, käytimme
räsymattoja, rikkaruohokangasta, pahvia ja haketta nurmikon päällä. Eiköhän se
siellä alla muutu hyväksi mullaksi muutamassa vuodessa.

Viherpeukaloista taas pari toimitusta, Villit viikot muodostuneet jo melkein perinteeksi
(kai kolmena vuotena tilannut voi kutsua sitä jo perinteeksi?). Kirjastosta lainasin
Lena Israelssonin kaksi puutarhakirjaa ja niitä lueskellut aina kun ehtinyt. Suosittelen, loistovinkkejä.
Niin, ja kuva sotkuisesta istutuspöydästä, sinne oli tunkua pari viikkoa sitten.

Kasvimaan nurkkaan kyhäsimme pikkuneidin kanssa ötökkähotellin. "Nyckelpiga-hotell",
kuten neiti ilmoitti. Pitäisi keksiä sille nimi ja tehdä nimikyltti, että ötökät löytävät perille.
Tuota vasaroidessa mäkäräiset pyörivät ympärillä, tiesivät varmasti, että pian on makuupaikat valmiina.

Lena Israelssonilta keksin tämän "odlingslimpa"-idean, eli että tehdään kompostikasa,
johon voi viljellä saman tien. Toimii parhaiten jos kasaa keon syksyllä ja viljelee keväällä,
mutta me teimme nyt ja laitoimme kesäkurpitsaa ja avomaankurkkua siihen kasvamaan.
Jostain sinne laatikkoon oli eksynyt yksi peruna, joka rehottaa tällä hetkellä aikamoisesti.
Yläoikealla maailman pienin parsa? Sille ei oikein sopivaa kasvupaikkaa ollut valmiina, joten
katsotaan selviävätkö ensi vuoteen ja parannellaan maata pikku hiljaa parsalle sopivaksi.
Kasvimaan rikkaruohokohtien poistaminen on tämän kesän projekteja, alaoikealla mustaherukka
siistittynä ja timjamia viereen lisättynä.

Takapihan vajassa on ollut vain kaksi honteloa irtohyllykköä ja siksi lattaille oli kertynyt
vaikka mitä rojua. Hyvä, että vajaan edes itse mahtui. Nikkaroimme kulmahyllyt ja tason ikkunan
alle, nyt saa tavarat paljon paremmin järjestykseen. 

Lopuksi tietty kukkia...harmaa-ajuruoho on levinnyt mukavasti takapihan rinteessä,
tuoksuköynnöskuusama kasvanut hienosti ja viime syksynä istutetut tulppaanit olivat
kiva yllätys muutamia viikkoja sitten. Sipulien syysistutus on parasta siitä, ettei keväällä
edes muista laittaneensa sipuleita, saatika että mitä olisi laittanut ja minne. 

Varaslähtö kevääseen

Oman laskutapani mukaan kevät alkaa aina maaliskuun 1. päivä, keleistä huolimatta. Otin eilen varaslähdön ja aloitin pihan kevätsiivouksen. Kuten aiemmin kerroin, ei syksyllä enää jaksanut pihan puunaaminen innostaa, mutta näin pitemmän tauon jälkeen tekee mieli jo päästä ulos tekemään jotain hyödyllistä.

Tässä varmastikin varhaisimpia (28.2.) kevätkuvia, joita pihalla olen ottanut:

Ruusupavut kuivahtivat mukavasti talven aikana, nyt joustinpatjat oli helpompi
putsata puhtaaksi.

Luulin saaneeni kaikki narsissit ja muut sipulit siirrettyä pois takapihan uuden
"kattotiilikukkapenkin" luota, mutta näköjään missasin yhden. 

Timjami on pitänyt leudosta talvesta, tuoksuu ja maistuu hyvälle.

Syreenin silmut odottelevat lämpimiä säitä.

Tämä pieni orvokinihmetys löytyi ruusupapulaatikosta. Vieressä, reilun metrin päässä
maassa kyllä kasvoi viime vuonna orvokkeja, olisikohan sieltä levinnyt.

En tiennyt, että pillisipuli on monivuotinen...

Sain pihahommiin kaveriksi herra viisveen, hän oli innoissaan näkemistään kevään merkeistä:
madosta, hämähäkistä ja juolavehnistä, jotka jo iloisesti kasvoivat eräässä viljelylaatikossa.

Raparperi ylävasemmalla kurkisteli esiin (peitin sen lehdillä, kun/jos tulee vielä pakkasia),
lisäksi purppurakeijunkukka, syysleimu, imikkä, minttu ja jokin, jonka nimeä en muista, ovat jo
alkaneet kasvuhommiin. 

Syksyllä istutetut sipulit ovat nyt vaarassa: pakkanen ja jänöt voivat
tehdä tuhoa. Suojasin hieman havuilla, jos auttaisi.

Nyt on valittu myös kylvettävät siemenet: huomenna kylvömultaa kaupasta ja hommiin. Pieneksi haasteeksi saattaa muodostua neiti 2v., joka niin mielellään tutkii kaikkea mielenkiintoista. Kuten multapurnukoita.

Kevätyttää

Tammikuussa oli muutama keväinen päivä - plusasteita, lumi suli osittain. Siitä ja valon lisääntymisestä johtunee, että kevätfiilis on päällä. Tekisi mieli tapetoida ja maalata seiniä...

Pihaa kierrellessä näyttää siltä, että kesään on iäisyys, mutta eipä se haittaa kun korvien välissä on jo kevät. 

Syyssiivous jäi hieman vaiheeseen, laiskotutti. Istutuspöytä näyttää tosin ihan
kivalta tuollaisenakin.  

Piti ottaa tämä alas hyllyltä ja hieman suunnitella tulevia kylvöjä.

Pelargonit ne vain ihmetyttävät. Toinen (tai kolmas?) talvehtiminen
sisätiloissa ja ihmeen kaupalla hengissä.