Vasaran paukuttelua ja kasvien istuttelua

Tänä vuonna piti olla rakentamisvapaata, mutta toisin taitaa käydä. Mitään kovin isoa ei kuitenkaan olla tekemässä, mutta hieman kaiteita, säleikkötukia, kukkalaatikoita jne., joita voin itsekin osittain kyhäillä. Suurin juttu tulee varmaankin olemaan pergola, jos sen tänä vuonna teemme.

Sain kesäkurpitsantaimen pikkumiehen päiväkotikaverin äidiltä. Heillä kaikki
siemenet olivat itäneet ja taimia oli liikaa. Luin jostain, että kesäkurpitsa pitää lämpimästä, joten istutin sen vajan taakse lehtikompostin päälle, kattotiiliin nojailemaan. 

Koska kesäkurpitsa on vajan takana piilossa tein muistutukseksi kyltin, ettei kastelut unohdu. 

Tein vanhoista laudoista pari kukkalaatikkoa ja niihin kylvän pian papujen ja kesäkukkien siemeniä.
Saavat kiipeillä pitkin joustinpatjoja. Kiva katsoa, minkänäköinen tuosta sitten loppujen lopuksi
tulee. Isäni oli sitä mieltä, että piha alkaa pian näyttää Miina Äkkijyrkän luomukselta... 

Viime vuonna laitoin tuohon kippoon orvokkeja, enkä oikein muistanut kastella.
Uusi yritys tänä vuonna samettikukilla.

Favorit i repris. Sininen tuoli sai tänäkin vuonna murattia ja samettikukkaa kaverikseen.

Vajan taakse yritämme kyhätä pienoiskasvihuonetta tomaateille, kurkulle,
basilikoille ja bataatille. Tuon alustan päälle jonkinlainen kehikko ja kasvihuonemuovia.
Ehkäpä viritän myös jonkinlaisen kastelujärjestelmän.

Kolean tiistain piristykseksi

Kesästä saimme nauttia reilun viikon ajan ja nyt pihan kasvit ovatkin aivan eri näköisiä kuin ennen helteitä. Viljelylaatikoita on saanut ahkerasti kastella ja harsot heitimme niiden päälle, jotta haihtuminen olisi vähäisempää. Ja toisaalta hyvä nyt, kun hieman viileämpää säätä luvassa tällä viikolla.

Tässä harmaan päivän iloksi muutamia kuvia.

Terttuselja täydessä kukassa

Purppurakeijunkukka ja idänunikko

Timjamit ja ruohosipuli odottavat uuden yrttipenkin valmistumista,
tomaatti haluaisi pienen kasvihuoneen.

Kurkku "Baby Rocky" kukkii...

...kukan takana pilkistää ensimmäinen kurkku.

Kuin lunta omenapuun alla

Viime vuonna saadut akileijat kukkivat ensimmäistä kertaa.

Lähes musta petunia 

Syreenit ovat venähtäneet tänä vuonna, mutta kaikki ei vielä kuki. 

Pikkumies oli mukana taimikaupoilla, valitsi erivärisiä orvokkeja.
Itse en olisi osannut valita yhtä hyvin.

Hämähäkki hyökännyt akileijan kimppuun, näyttää kovin vanhalta.

Isäntä nikkaroi portin tuoksuköynnöskuusamille. Oikeanpuoleinen on ollut tuossa viime kesästä,
vasemmanpuoleinen kasvanut toisessa kohdassa. Saa katsoa mitä sanoo siirtämisestä.

Bataatti, kurkku ja basilikat pääsivät vajaan lämmittelemään, kun ei sitä kasvihuonetta vielä ole :)

Jos haluat helppohoitoisen puutarhan - älä tee näin

Ennen tänne muuttoa en ollut asunut omakotitalossa, eikä pihahommat juurikaan kiinnostaneet, saatika että olisin mitään sellaisia osannut tehdä. Aluksi suunnittelimme (läpällä) asfaltoivamme koko pihan, jottei tarvitsisi tehdä mitään muuta kuin pelata korista. Sen jälkeen saimme loistoajatuksen: tällätään nurmikkoa koko piha täyteen, niin sitten ei tarvitse tehdä muuta kuin leikata sitä kerran viikossa. Väärin meni. Nurmikko on todennäköisesti pihan työläin hoidettava. Sen viikottaisen leikkaamisen lisäksi pitää kalkita, lannoittaa, ilmata, paikkailla ja hankkiutua eroon voikukista. Jos siis haluaa joten kuten siistin nurmikon.

Haluan, että puutarhassamme on "paljon ja kaikkea", mutta pihan pitää olla minun mittakaavallani helppohoitoinen. En jaksa hifistellä (trimmata nurmikonreunuksia kynsisaksilla kuten vissiin jotkut) enkä muistaisi kantata nurmikon ja kukkapenkkien rajoja säännöllisesti, jos koskaan. En myöskään halua kitkeä loputtomia määriä rikkaruohoja.

Teimme aluksi, tietämättömyydestä johtuen, muutamia hieman hassuja valintoja, joita nyt pikku hiljaa muutamme järkevämmiksi. Tässä kuvien kera mitä tuli tehtyä ja miten "ongelmista" päästään.

Kauhean luonnollisen näköistä, kun laittaa tontilta löytyneitä luonnonkiviä nurmikon
ja jonkin muun pohjamateriaalin rajaukseksi. Halpaa ja nopeaa! Mutta. Ruohonleikkurilla ei pääse lähelle, trimmeri ei tee siistiä jälkeä. Ja nurmikko leviää kivien välistä kulkuväylille/sinne, minne sen ei ole tarkoitus mennä. Tarkoituksena poistaa luonnonkivet (tulevat käyttöön muualla) ja laittaa ehtaa nurmikonreunuskiveä tilalle.

Tässä isompia kiviä rinteen yläreunassa, ruusupensaita yläpuolella. Ruusupenkistä poistettu rikkaruohot ja päälle laitettu haketta, mutta jotenkin ne nurmiheinät vain tunkevat noistakin väleistä. Jossain vaiheessa kivet ylös, ruohot pois, katekangas alle ja kivet takaisin. Eiköhän se sillä siistimmäksi muutu.

Perennapenkki, joka rajattiin isoilla kivillä erilleen nurmikosta. Ai missä isot kivet? Sitä minäkin ihmettelen. Tuolla ne jossain juolevehnän keskellä... Piakkoin projektina penkin siistiminen ja rajaaminen mahdollisesti betonikivillä tai kattotiilillä. 

Tässä kolme ruusupensasta mukavasti rivissä. Lisähaastetta tuo ruohonleikkurilla pujottelu noiden välistä etenkin, kun vieressä on rinne/pudotus naapurin pihalle. Tänä kesänä yritän tehdä yhtenäiset istutusalueet kaikista näistä pihalla olevista "puska-alueista". Suunnitelmana selkeä rajaus, perennoja pensaiden seuraksi, katekangasta ja haketta.

Jos tälläät kukka-/viljelylaatikon keskelle nurmikkoa: poista laatikon alta nurmikko/käännä nurmikko nurinpäin/käytä katekangasta/paksusti sanomalehtiä ja kanttaa/peitä myös jonkin verran laatikon reunojen ulkopuolelle. Huomattavasti helpompaa, kun pääsee ruohonleikkurilla surauttamaan laatikon ympäriltä kun nurmikko ei ole ihan kiinni lootassa.

Tässä suikeroalpi yrittää pärjätä leskenlehdille, ei hyvin menesty. Rajaa selkeästi ja poista rikkaruohot ennen kuin istutat jotain. Tästä kohdasta pitänee vaihtaa mullat kokonaan, ei tuosta muuten siistiä saa. Tai kaivaa kallio esiin kokonaan. 

Ja tässä samantapaista kuin edellisessä, maksaruohot yrittävät pärjätä juolavehnälle. Ehkäpä tästäkin enemmän kalliota esiin.

Olen oppinut, että paljas maa ei paljaana pitkään pysy: erilaisten katteiden tai maanpeitekasvien käyttäminen helpottaa hoitoa huomattavasti. Jonkin verran rikkaruohoja tulee aina, se kuuluu asiaan. Mutta niiden määrää ja kitkemisen helppoutta voi niillä aiemmin mainituilla katteilla säädellä.

Lisäksi suosittelen ottamaan selvää, mitkä kasvit leviävät tolkuttomasti. Esim. mintut kannattaa aina istuttaa ruukkuun/sankoon (tai puoli metriä syvään kuoppaan, joka on eristetty patolevyllä, kuten meillä) ja jos jokin alue on monivuotisten juuririkkakasvien valloittama, kannattaa kyseisen alueen maa-aines vaihtaa kokonaan.

Lopuksi: jos haluat jatkossa muistaa mitä pihallesi olet istuttanut - ota kuva kasvista ja sen kasvikortista/istutusohjeesta istutuspaikalla. Meillä on joitakin rehuja, joista en lainkaan tiedä mitä ovat. Hiljalleen opiskelen uusia nimiä.

Tässä ei varmasti ollut kaikki. Teen pihamokat vol. 2-postauksen sitten, kun taas tuskailen uusia huonoja valintoja. 

Puutarhapimahdus

En tiedä miten, mutta jonkinlainen puutarhahörhöys on nyt iskenyt. Voisin touhuta tuolla pihalla aamusta iltaan. Aiempinakin vuosina pihahommat ovat olleet suurimmaksi osaksi kivoja, mutta tämänhetkinen viherpiipertäminen on aikamoista.

Ehkäpä otan takaisin sitä, mitä en viime kesänä ehtinyt. Silloin vauvan kanssa oli enemmän kiinni, nyt tuo jo taapertelee mukana pihahommissa (tonkii viljelylaatikoita, nyppii kukkia ja kastelee enemmän itseään kuin kukkia), kivaa kun on pihakaveri mukana tekemässä.

Tai ehkä se vain on niin hienoa kun siemenet itävät, taimet kasvavat ja tuottavat satoa. Tai nättejä kukkia katseltaviksi.

Siemenkauppa.com lähetti kivaa postia. Pieni osa meni heti kylvöön, suurempi odottaa ensi kevättä.

Lehtisalaatti itää...

Suunnittelua - mitä istutetaan mihinkin laatikkoon? Kiertoviljely tavoitteena.
Tänä vuonna en laittanut yhtäkään merkkaustikkua, vaan tein "kartan" siitä, mitä löytyy
mistäkin. Pikkuneiti kuitenkin vain repisi tikut irti.

Maanvyörymä retiisi-itulaatikossa.

Kokeilin minikasvihuoneen tekemistä. Bataatti pääsi sinne, pitää lämpimästä
kun kerta Etelä-Amerikasta kotoisin.

Isännän tekemä istutuspöytä käytössä.

Tomaatit ja petuniat pääsivät laatikkoon ja isompiin ruukkuihin.

Jotkut naureskelevat tälle mun "slaagille", mutta mitäpä sitten. Jotkut pitävät käsitöistä, toiset ruuanlaitosta, kolmannet autojen rassaamisesta, neljännet lenkkeilystä jne. En todellakaan tänne muuttaessani tiennyt, että pihahommista voisi tykätä. Jutun juju taitaa olla siinä, että onnistumisia tulee ainakin hieman enemmän kuin epäonnistumisia. Ja siinä, kun näkee miten piha muuttuu kun sille jotain hieman tekee. 

Seuraava postaus taitaakin olla sitten niistä epäonnistumisista. Muille vinkkejä, ettei tarvitse tehdä samoja mokia kuin mitä täällä on tehty. 

Kevätseurantaa

Kesän tulon ihmettely vie mennessään. Voisin pyöriä tuntikausia tuolla pihalla ja vain katsella ja kuvata kasveja, nyppiä rikkaruohoja, istuttaa, kuopsuttaa, kylvää...välillä pieniä taukoja pitäen. Olenkin tullut siihen tulokseen, että piha kaipaa ehdottomasti lisää istuskelupaikkoja. Ainakin pari penkkiä ja ehkä jokin nätti tuoli johonkin kohtaan. Katsotaan mitä keksin.

Tässä katselun ja kuvaamisen tuloksia:

Imikkä

Helmililja ja patjarikko

Isompi kirsikkapuu kukkii hienosti, toinen ei niinkään.
Uskottelen itselleni, että se vielä kasvattelee juuriaan. 

Omenapuu "Pirja" ja pikkuneiti, jolla tuli kiire kastelukannulle, kun hetkeksi laskin sen maahan.

Päärynäpuu kukkii ensimmäistä kertaa.

Kriikunatkaan eivät muistaakseni viime vuonna näin reilusti kukkineet?

Terttuselja vajan takana.
Mielestäni todella hieno pensas, en ole sitä mihinkään hävittämässä
vaikka jotkut pitävätkin sitä suurena riesana.

Lamohietakirsikka

Pirjan ensimmäinen nuppu aukesi.

Jättimelbakin kukkii. Sen oksia pitäisi taivuttaa hieman alaspäin.

Keltaisen puutalon ensimmäinen alppiruusu, kaunis! Tälle tulee jossain vaiheessa pari kaveria, jos kasvupaikka osoittautuu hyväksi.

Kultatyräkki

Pihalla on viikossa tapahtunut aika paljon, laitan siitä kuvia viikonlopun aikana. Nyt unten maille, että huomenna jaksaa taas touhuta. Suunnitelmissa klapien kantamista, pikkumiehen avustamista oman viljelylaatikon kylvöissä ja kasvimaan siistimistä. Ehkäpä rakennan pari pientä istutuslaatikkoa ja viritän köynnöstuet niihin. Jätetään isommat rakentelut isännälle, pitäähän hänelläkin tekemistä olla.

Ajatustaukoja pihahommissa

Tällä viikolla on tullut tehtyä kaikenlaista tuolla pihalla. Erittäin meditatiivistä, kun siinä tehdessä ei oikeastaan tule mitään ihmeempiä mietittyä, vaan keskittyy siihen itse tekemiseen. Pitemmittä puheitta hieman kuvia.

Isäntä nikkaroi säleikkötuen kesäkukkalaatikkoon. Siihen kylvin isoköynnöskrassia ja kesäkukkasekoituksen.

Pensasmustikat tarvitsivat hieman suojakepakoita, niiden yli talsittiin turhan usein. Edessä olevat rusopajuangervot siirretään kesän aikana etupihalle ja niiden tilalle tulee muutama pensasmustikka lisää. 

Innostuin itsekin sahailemaan ja paukuttelemaan vasaralla - korotin viime kesänä tehtyä viljelylaatikkoa. Pikkumies ilmoitti, että tuosta tulee tänä kesänä hänen laatikkonsa. Viikonloppuna kylvetään ensimmäiset hyötykasvit.

Lämpökompostoria tyhjennellään n. kerran parin kuukauden aikana, puolivalmis massa siirretään takapihalle jälkikompostoitavaksi. Tällä hetkellä lämpökompostorissa n. 60 astetta, innostuu aina tyhjennyksen jälkeen. 

Tuolta pitäisi saada perunaa ja maa-artisokkaa jossain vaiheessa.

Keittiön pöytä on muuttunut siementen valtakunnaksi. Ensi vuonna taidan kylvää vielä enemmän, sillä kylvöissä onnistumisesta saa aika hyvän fiiliksen. Ja jos jokin ei onnistukaan, ei se harmita yhtä paljon kuin muualta ostetun, esikasvatetun taimen kupsahtaminen. 

Kukkakuvat muutaman viikon vanhoja, eli raparperi jo paljon isompi ja osa kukista nuupahtanut. 

Vanha yrttilaatikko oli päässyt huonoon kuntoon - poistin sieltä pari kottikärryllistä multaa ja rikkaruohoja (mintun ja juolevehnän juuria paljon!). Uusi kangas laatikon pohjalle, reilusti reunojen yli, ja uudet mullat päälle. Vielä laatikon korotus ja loota on valmiina vastaanottamaan herneitä, kunhan säät vielä hieman lämpenevät.