Katastrofin ainekset

Kierrätysvimmastani johtuen lähdimme tänään ajamaan naapurikuntaan hakemaan lasivillaa. Meidän on pitkään pitänyt laittaa lisäeristystä autokatoksen päädyssä olevan varaston yläpohjaan, muttemme ole saaneet sitä aikaiseksi. Kun huomasin ilmoituksen ilmaisesta "purkulasivillasta" ajattelin, että ehkäpä sen lisäeristämisen hoitaisi tänä kesänä kuntoon.

Paikka oli aika keskellä ei mitään ja siellä vanha talo, jota peruskorjattiin. Olimme sopineet saapuvamme hieman ennen klo 11, jotta työmiehet voisivat jeesata villojen lastaamisessa. Laitoimme peräkärryn kiinni ja lähdimme hyvissä ajoin, perillä olisi laskelmien mukaan pitänyt olla reilusti ennen sovittua aikaa.

Vartin päästä vauva kitisi niin paljon takapenkillä, että oli pysähdyttävä bussipysäkille. Kakkavaippa kiusasi, joten vaihtoon. Ei onneksi ollut eka kerta kun kaltevalla takapenkillä vaippaa vaihtelee. Jatkoimme matkaa ja vartin päästä vauva huuteli nälkäänsä, vaikka oli syönyt juuri ennen kuin lähdimme. Jälleen pysähdys bussipysäkille ja vauvan syöttö. Kello läheni uhkaavasti 11:sta, mutta laskin meidän ehtivän juuri ja juuri.

Seuraavaksi navigaattori ohjasi meidät hienosti erään risteyksen ohi, joten ajoimme harhaan. Käännyimme takaisin ja löysimme lopulta oikean tien. Lähellä päämäärää vastaamme tuli monta autoa ja pakettiauto. Työmiehet olivat lähdössä lounastauolle. Paku pysähtyi ja sieltä mies huikkasi että olemmeko villoja tulossa hakemaan. Totesi, että äsken lähtivät viimeiset villat ja että nyt ei ollut lisää. Seuraavalaa viikolla tulisi ehkä lisää. Ei varmaan tarvitse mainita, että harmitus oli ihan vietävän suuri? Kaikki oli sovittuna, olin pakannut koko perheen autoon ja ajanut tunnin hakemaan niitä villoja, joita emme sitten saisikaan. Siinä menee hieman se idea "ilmaisesta" kun bensoja maksaa turhaan. Emmekä kyllä olisi toista kertaa sille reissulle lähteneet, sen verran pitkä ja mutkainen matka.

Lähdimme ajamaan takaisin kotia kohti, mutta pysähdyimme läheisellä ABC:llä syömään, jottei ihan hukkareissu olisi tullut. Silloin talon omistaja soitti minulle ja sanoi, että siellä kyllä olisi kaikkea muuta - purkulautaa, sahanpurua yms. - mitä voisimme ottaa mukaan. Lounastauon jälkeen köröttelimme siis takaisin remonttipaikalle ja saimme kuin saimmekin peräkärryn täyteen kaikkea hyödyllistä.

Säkeissä purua, jota laitamme katteeksi kasvimaan poluille. Villaa, jota löytyi sittenkin vielä yhden makuuhuoneen seinästä ja ovenkarmit, joista teemme viljelylaatikon. Lisäksi jonkin verran hyväkuntoista lautaa, josta voi nikkaroida vaikka mitä. 

Kotimatka sujuikin sitten oikein iloisissa merkeissä, kun ei tullutkaan hukkareissu. Pysähdyimme vielä matkan varrella olevaan taimikauppaan ostamaan Mortti-mustaherukan ja tuoksuköynnöskuusaman. Niistä isännän istuttamista neljästä herukanalusta yksi ei selvinnyt, joten sen tilalle tuli tämä Mortti. Kuusama pääsi laatikkoon terassin päätyyn toisen samanlaisen viereen. Siinä laatikossa aiemmin ollut kuusama heitti veivinsä tämän talven aikana, joten uutta tarvittiin tilalle. Toivottavasti tämä pärjäisi paremmin. Sinänsä omituista, että siinä laatikossa on kaksi kuusamaa, joista molemmat kasvaneet hyvin kahtena edellisvuotena, mutta nyt se toinen niistä ei sitten enää jaksanutkaan.

Jättimelba

Lopuksi vielä yksi ilonaihe: toinen omenapuumme, jättimelba, kukkii tänä vuonna ensimmäistä kertaa! Saimme puun tädiltäni muistaakseni kolmisen vuotta sitten. Talvisuojauksesta huolimatta rusakko on päässyt pari kertaa pahoinpitelemään tätä puuta, mutta sitkeästi se vain tekee lehtiä ja tänä vuonna sitten kukkiikin. Täytyy varmaankin ensi talveksi verkottaa koko puu, ettei uusia tuhoja enää pääsisi tapahtumaan. 

Ai niin, vein eilen toimenpidelupahakemuksen rakennusvalvontaan. Haettiin lupaa pergolan ja kasvihuoneen sekä aidan rakentamiseen. Lupa on voimassa kolme vuotta, joten tulevien kolmen vuoden aikana sellaiset tulee. Aita olisi tarkoitus tehdä tänä vuonna ja portaat vajalle. Ja uusi komposti. Ja kasvimaan aitaaminen. Ja vaikka mitä. Aikaa ei vain tahdo olla, joten nähtäväksi jää, ehdimmekö tänä kesänä mitään.  

Yhden romu on toisen aarre

Tänään haalin meille pari uutta tee-se-itse-projektia. Hinta 0 euroa toistaiseksi. Isäntä käy kyllä maanantaina ostamassa hiomakoneen ja lisäksi tarvitaan maalia ja muutama sarana, eli ihan ilmaiseksi ei näistä saa sitä mitä haluaa.

Lavoista tulee uusi, isompi puutarhakomposti. Isäntä aloitti sen tekemisen tänään. 

Tästä tulee ylläri. Kuvia sitten, kun on valmis.

Näistä kolmesta aidanpätkästä tulee osa kasvimaan aitaa. Yritän hioa ne puhtaaksi ja laittaa uuden maalin pintaan. 

Laattalöytö

Bongasin Torista ilmaisia näytekaakeleita, 10x10cm. Kävin tänään pikkumiehen kanssa naapurikunnasta niitä hakemassa auton takakontin täyteen. Ajattelin käyttää niitä itsetehtyjen betonilaattojen koristeina, mosaiikkina ja mahdollisesti yhdessä pihalle myöhemmin rakentuvassa seinänpätkässä. Täytyy katsoa, mitä noista keksii. Ja tietenkin pidän silmät ja korvat auki jos saisin jostain vielä lisää ja erilaisia.

Tässä muutama, niitä on paljon lisää.

Illalla olimme jonkin aikaa ulkona ja tuli sitten samalla otettua pari kuvaa. Kuvien valo on selvästi iltavalaistus.

Kultatyräkki kuuluu lemppareihin, se on niin kirkas sateisenakin päivänä. Pinkki patjarikko on piristynyt kummasti, luulin jo pari vuotta sitten, että pupu sai tehtyä siitä selvän. 

Taimet ulkoilemassa, jännän värinen tulppaani ja kukkiva luumupuu.

Naapuritontilla näkyi hieno "perhonen".

Kokkailua rikkaruohoista

Vaikkei tämä ruokablogi olekaan, niin tästä pitää kuitenkin kirjoittaa. Twitterissä @bakpappa kirjoitti eilen aikovansa syödä rikkaruohoja. Kiinnostuin tietenkin asiasta ja hän laittoi linkin ruokablogiinsa, josta löytyi herkullisen oloinen resepti vuohenputkipiirakalle. Tänään kävin nyppimässä pihalta hieman vuohenputkea, mutta sitä ei ollut ihan tarpeeksi, joten otin myös nokkosta. Reseptiä kokeilemaan siis ja lopputulos oli oikein hyvä! Alkuperäinen resepti löytyy täältä  (på svenska).

Pihalta löytyy rikka jos toinenkin. Mutta osa niistä näköjään soveltuu ruoaksi.

Kun rikkaruohot kuitenkin ovat päättäneet tänne pihalle asettua, niin saavat olla jotenkin hyödyksi. Ainakin osa niistä. Vuohenputkelle, voikukalle ja nokkoselle löytyy monia ohjeita. Varmasti osa noista muistakin rikoista on syötäviä, täytyy vain tutkia asiaa hieman enemmän. 

Kierrätyspuutarha

Ajatus kierrätyspuutarhan luomisesta on alkanut kiinnostaa. Osittain siinä säästää pitkän pennin, mutta se on myös erittäin ekologista ja kivannäköistä, jos sen oikein tekee. Välillä täytyy tietenkin ostaa ihan uutta, mutta yritän myös metsästää kierrätyskamaa tuonne pihalle.

Tämän sateisen päivän vietän googlaillen uusia puutarhaideoita. Hakusanoina "recycle garden" Googlen kuvahaussa niin johan löytyy. Tilasinpa tämän Kierrätyspuutarha-kirjankin. 

Tässä kuva isännän nikkaroimasta "äitienpäivälahja-istutuspöydästä", tehty kokonaan pihalta löytyneistä laudanpätkistä. Pientä viimeistelyä se vielä kaipaa: ajattelin hioa pinnan ja käsitellä sen harmaalla puuöljyllä. Lisäksi ruuvaan sivuille muutamia koukkuja, joihin saan ripustettua työvälineitä ja muuta tarpeellista. Eilen pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan pöytää kun istutin tomaatin, basilikan. lobelian, persiljan ja chilin taimia isompiin astioihin. Pöydän sijoituspaikka ei ole missään nimessä lopullinen, sillä tuolle kohdalle tulee pieni terassi. 

Istutuspöytä toimii hyvin, juuri oikealla korkeudella. Tomaatit saivat uutta multaa ja tukikepit. Jospa ilmat kohta lämpiäisivät kunnolla, niin pääsisivät ulos.

Kirsikkapuu avasi kukkansa pari päivää sitten, mielestäni selvästi myöhemmin kuin viime vuonna. Pikkutalviokin kukkii nätisti. Terassin pöydällä ystäviltä saatu ihana tuliaisorvokki.

Netitön viikonloppu

Viikonlopun suunnitelmissa oli mökkireissu. Hieman sitä harmittelin, sillä pihalla olisi niin paljon kaikkea kivaa puuhasteltavaa. Isäntä totesi, että kuulostaa tutulta: viimekin vuonna kuulemma sanoin samoin. Perjantaina ennen mökkireissua isäntä pääsi vielä kaivuuhommiin. Vadelmapensaiden taakse tuli neljä istutuskuoppaa ja niihin pienet herukantaimet. Katsotaan lähtevätkö tuosta juurtumaan ja kasvamaan. Elleivät, niin ostetaan hieman isommat taimet. Nämähän olivat niitä naapurilta saatuja "testitaimia".

Tässä kohtaa on aiemmin ollut lavoja, joiden päällä lautoja.  Niiden alla ei kasvanut mitään, mutta vieressä oli jonkin verran rikkaruohoja ja muuta heinää - isoimmat otettiin pois ja päälle laitettiin katekangas ja pari säkkiä haketta.

Sitä mökillelähtöä harmittelin ihan turhaan, sillä viikonloppu oli tosi onnistunut. Siellä korvessa kun ei oikein voi liikoja puuhastella. Tai voisi, muttei ole mikään pakko. Päätin, etten käytä nettiä lainkaan siellä mökillä ja se lupaus piti. Mietinkin, että voisin yrittää pitää yhden netittömän päivän viikossa. Saisi varmaankin enemmän tehtyä täällä kotona.

Tänään kun sitten kotiuduimme, oli kiva kiertää pihaa ja ihmetellä kuinka paljon täällä ehtii kahdessa vuorokaudessa maisema muuttua. Nurmikko oli vihreämpi ja uusi

värejä löytyi enemmän.

Kohta voi leipoa raparperipiirakkaa, nam..

Timjami (keskellä takana) osoittaa elonmerkkejä. Minttu (edessä vasemmalla) pitää äkkiä siirtää, ennen kuin valtaa koko yrttilaatikon. Ruohosipulia voisi jo käyttää ruoanlaittoon.

Perunat istutettu

Eilen ostin 5 kg säkin Timo-siemenperunaa ja nyt ne löysivät tiensä perunapenkkiin. Tuli tehtyä toinenkin penkki niille, sillä viimevuotiseen mahtui niin vähän. Uuden penkin maa-aines on melko savista. Käänsin maan ja poistin suurimmat savikokkareet. Lannoitteet loppuivat eilen, joten ihan sellaisenaan pistin Timot maahan. Hauska verrata satoa eri penkeistä: yhdessä hyvä maa ja lannoitetta, toisessa heikompi maa-aines eikä lannotteita.
Jos tänä vuonna osaisi valmistaa niistä muitakin ruokia kuin keitettyjä perunoita.

Vasemmalla vanha penkki, oikealla uusi.

Uudessa penkissä kasvoi muutama narsissi, ne siirrettiin parempaan paikkaan.

Talikonvarressa

Suunnittelin istuttavani joskus kesän aikana uusia herukkapensaita vadelmapuskien taakse. Eilen naapuri kuitenkin tuli kysymään, josko haluaisin kokeilla hänen herukkapensaista "karanneita" versojaan. Mikäpä siinä. Laitoin eilen illalla pojan kanssa versot väliaikaisparkkiin ja tänään ne pitäisi istuttaa oikeille paikoilleen.

Vadelmapensaiden vasemmalla puolella oli aamulla vielä neljä lavaa, joiden päällä kasa lautoja. Aika hyvält vaikutti tuo maa-aines tuossa, kiviä oli tosin melkoisesti. Isäntä toivottavasti jatkanee kaivuu-urakkaa kotiuduttuaan. Jospa tuohon saisi kolme tainta riviin mahtumaan. Tai neljä.

Aikamoinen työsarka tässä kohtaa.

Takapihalla vajan edustalla pitäisi tapahtua aika paljon. Eilen tuli heiluttua kirveen kanssa viimeisiä pöllejä klapeiksi. Hiekkalaatikon takana on nyt vadelmapensaiden takaa pois siirrettyjä lavoja ja lautoja. Tuolle kohdalle haluaisin joskus pergolan. Tuohon rinteeseen, kivien alle, on tarkoitus istuttaa maanpeittokasveja. Joitain, jotka sietävät auringonpaahdetta ja kuivuutta. Ehdotuksia?

Ihan kaikki klapit eivät vajaan mahtuneet, mutta sen takaa löytyi lopuille hyvä ja paahteinen paikka. 

Tällainen pieni tulppaani kurkisteli eilen takapihalle. 

Perunoita nostamassa (?)

Tänään ehdin olla tuntikaupalla pihahommissa. Aamupäivällä 3-vuotias oli kaverina ja iltapäivällä tein itse, kun muut olivat päiväunilla.

Ihan ensimmäiseksi tämän kuukauden kuva. Piti ottaa se jo eilen, puhelinkin siitä muistutti, mutta vasta tänään sain näpsäistyä. Tältä näytti siis tänään, 4. toukokuuta:

Viimeiset lumet talon pohjoispuolella lähtivät alkuviikosta. Ruohokin on jo enemmän vihreää kuin keltaista. Kesän projektina olisi rakentaa portaat vajalle, tehdä uusi komposti tuon oikealla näkyvän lavahökötyksen tilalle ja päästä eroon tuolla takana häämöttävästä lautakasasta. Ai niin, haluaisin myös kukkapenkin tuohon kiven ympärille ja polun kiven oikealta puolelta vajalle. Nurmikosta huomaakin, että siitä kuljetaan usein.

Mitäs tuolla pihalla tuli sitten tehtyä tänään? Kannoin säkkikaupalla klapeja varastoon, sillä haluaisin viimeisetkin ulkosalla olevat klapit vajaan. Ihan kaikki ei sinne vielä mahdu, mutta ne siirretään vajan taakse, pois näkösältä. Täytyy sanoa, että tänä talvena oli aika mukavaa lämmittää saunaa ja takkaa, sillä kuivia puita oli koko ajan saatavilla. Aiempina vuosina, ennen vajan valmistumista, piti puita kuivatella sisätiloissa pitkiä aikoja.

Käänsin perunamaan ja sieltä löytyi kolme pottua. Ihan hyvässä kunnossa talven jäljiltä! En tiedä, saattaisivat olla syömäkelpoisiakin? Joka tapauksessa, nyt pitäisi hankkia pieni pussi siemenperunaa, että saisi taas hieman perunoita omasta maasta. Kertoviljelyä kai suositellaan perunoiden osalta, mutta ajattelin vielä tänä kesänä laittaa samaan paikkaan. Levitin syksyllä paksun kerroksen ruohosilppua perunamaan katteeksi, eli toivon, että maa on ehtinyt saada uusia ravinteita.

Mansikkamaata tuli kunnostettua (alaoikealla "ennen"), hienosti ovat lähteneet kasvuun.  Lannoittaa pitäisi muistaa. 

Raparperi kasvaa nopeasti ja ensimmäinen narsissi kurkisteli pihalle tänään.  Niillä on melko huono kasvupaikka,  pitänee siirtää parempaan. Scilloja on vuosi vuodelta enemmän, leviävät kivasti.

Etupihan kuunliljapenkki, jossa myös pikkutalvio ja varjoyrtti viihtyvät. Vasemmalla ennen, oikalla jälkeen kunnostuksen. 

Yrttilaatikkoa tuli myös siivottua. Etuoikealla ruohosipuli, keskellä edessä oregano ja sen takana timjami. Oikeassa takakulmassa sitruunamelissa ja edessä vasemmalla minttu. Se minttu on kyllä varsin pirullinen kasvi, leviää paksuine juurineen ihan hullun lailla. Istutin sen tuohon laatikkoon ennen kuin jostain luin, että se kannattaa laittaa omalle paikalleen ja mielellään johonkin pohjattomaan saaviin/soikkoon, joka upotetaan maahan. Jospa sen tänä kesänä siirtäisin. 

Rikkaruohoja (suolaheinää) kuivumassa. Siitä sitten kompostiin. Mulla on tänä kesänä kunnianhimoinen haave - yritän kitkeä rikkaruohot ennen kuin siementävät tai kukkivat. Noinkohan onnistuu?

Rikkaruohojen hävittämistä olen yrittänyt opiskella huolella. Rikkaruoho-ongelma pienenee koko ajan sitä mukaa, kun pihan jokainen kolkka otetaan käyttöön. Mutta ainahan noita rikkoja tulee jonkin verran olemaan, vaikka kuinka yrittäisi tehdä pihasta helppohoitoisen. Sanotaan, että rikkaruohot tuhoutuisivat kompostissa, jos ne upottaa sinne kuumaan keskiosaan. Itse en siihen luottaisi, sillä en usko, että meidän kompostit niin kuumina käyvät. Sen sijaan kuivatan niitä auringossa ennen kompostiin heittämistä (ja siksi meillä on pihalla rikkaruohoja siellä täällä juuripaakut taivasta kohti sojottamassa). Toinen (kolmas) vaihtoehto olisi mädättää ne umpinaisessa muovipussissa. Jotkut taas kitkevät ja jättävät sitten esimerkiksi kasvimaan kulkuväylille katteeksi. En kyllä siihenkään luottaisi, varmasti onnistuvat siitä jotenkin leviämään ja lisääntymään. Rikat tuntuvat pystyvän ihan mihin vain.

Nyt unten maille, jos vaikka huomenna jaksaisi taas talikonvarressa heilua.

Vappupäivä vadelmapenkissä

Parhaita nämä päivät, joina isäntä on kotona. Silloin pääsen hetkittäin tuonne pihalle hommiin ihan omine nokkineni. Saa aika paljon enemmän tehtyä kun ei samalla tarvitse vahtia leikkivää kolmevuotiasta tai miettiä viitsiikö jonkin projektin aloittaa, jos vauva sitten päättääkin herätä?

Tänään tyhjensin takapihan kompostin ja lisäsin sitä viljelylaatikoihin. Vadelmapensaat saivat myös keväthuollon. Harmi, etten tajunnut ottaa vadelmapenkistä "ennen"-kuvaa, muutos oli omissa silmissä aika iso. Leikkasin pois viimevuotiset, kuivuneet satoversot, poistin rikkaruohot (miten niitä nyt jo kasvaa?), laitoin kompostia ja peittelin haravointijätteellä ja kuorikatteella. Isäntä rakentanee piakkoin uudet tuet vadelmille, vanhat ovat aika rumat ja huterat.

Niin kiva seurata kaikkea, mikä täällä pihalla kasvaa. Lähes kaikki kasvit osoittavat jonkinlaisia elonmerkkejä, tosin tuoksuköynnöskuusama on kysymysmerkki. Se istutettiin toissa vuonna ja on jo yhdestä talvesta selvinnyt, eli toivottavasti tästäkin. Sen pitäisi kestää meidän I-vyöhykkeellä ja jopa II-III-vyöhykkeillä.

Tänään haimme työkaveriltani heille ylimääräisiksi jääneitä betonisia porraslaattoja. Niitä on 16 kpl, kooltaan n. 30cm X 70 cm. Niille löytyy vaikka mitä käyttöä, oikea aarre!